26.2.2012

Matkailu ei riitä Koillismaan veturiksi

Koillismaalla on jouduttu ikävän tosiasian eteen, kun kolmen kunnan yhteinen, Kuusamon kaupungin vetämä Naturpolis Oy on lopettamisuhan edessä: oma pääoma 80.000 euroa on syöty ja pankkivelkaa on 2010 tilinpäätöksen mukaan 636.000 euroa. Yhtiön henkilöstökulut ovat 1.000.000 euroa ja liikevaihto 2010 tilinpäätöksessä 851.000 euroa. Yhtiö elää EU:n ja muun julkisen vallan tukirahoilla. Nämä “liiketoiminnan muut” tuotot olivat vuosien 2009-2010 tilinpäätöksissä 1.338.000 ja 1.238.000 euroa. Henkilökuntaa yhtiössä on 2010 tilinpäätöksen mukaan 14 henkilöä, kaikki johtotason, projektinvetäjien ja -sihteerien tasoa. Varsinaista myytävää yhtiöllä on vähän. Yhtiö elää julkisen vallan tuella. Miten hyvine on työssään onnistunut ja miten hyvin se on tavallista kansalaista palvellut?

Vuosina 2005-2010 Koillis-Suomessa aloittaneiden yritysten määrä oli vain hieman suurempi kuin lopettaneiden. Nettolisäys on panoksiin nähden pieni. Lentomatkustajien määrä Kuusamoon ja Kuusamosta hieman alentunut vuodesta 2000 lähtien, vaikka panostus markkinointiin lisääntynyt. Matkailu on herkkä finanssitalouden heilahteluille.
 
Monet tilastot osoittavatkin, ettei matkailu yksin kykene ylläpitämään Koillismaan elinvoimaisuutta. Koillismaa on jo nyt yli puoliksi valtion tuin elävä. Tämä ei liene paikallisten ihmisten tahto. Ihmiset halunnevat elättää itsensä omalla työllään. Mutta kykenevätkö he siihen?
Ei, koska EU kahlitsee seutukuntaa ja yhdessä Suomen valtion kanssa se on tehnyt Koillismaan valtaisan suojelualueen, jossa paikallisille ihmisille ei ole tilaa. Kultaa ei päästä kaivamaan, jotta Rukan monopolin haltijat saavat kahlita kuntaa. Ainoa “sallittu elinkeino“, matkailu, on muiden kuin paikkakuntalaisten hallinnassa. Verotuloista liian suuri osa menee ulos, pääkaupunkiseuduille ja ulkomaisille ja kotimaisille liikeketjuille.
Koillismaa on “ulkoistettu”. Verot kerätään kaikilta, mutta jaetaan suurille ulkopuolisille yrityksille, jotka tulouttavat rahat lähtöpisteeseensä. Matkailupalvelut ostetaan muoviläpyskällä pääkaupunkiseudulla ja ulkomailla, todellinen raha harvoin käy edes mutkaa matkailukeskuksissa. Viinaa juodaan matkailukeskuksissa paljon, mutta tulot menevät valtiolle ja unionille.

KOKO-ohjelma lopetettu - tehtävät maakuntaliitoille
Koillismaan koheesio- ja kehitysyhtiön Naturpolis Oy:n toimintamahdollisuudet ovat tyrehtyneet siksi, että sen pääasiallisin tämänhetkinen rahanlähde EU:n KOKO-ohjelma on joulukuussa 2011 Työ- ja elinkeinoministeriön päätöksellä loppunut, vaikka sen oli määrä jatkua vuoden 2013 loppuun. Lopetuksen syy ovat valtion säästötarpeet ja se, ettei se vastannut tarkoitustaan. Näin säästettiin valtakunnan tasossa 20 miljoonaa euroa vuodessa.
Koillis-Suomen kehitysohjelman lähtötavoitteet olivat sinänsä hyvät. Ohjelman keskeinen tavoite oli Pohjoinen ulottuvuus ja Koillis-Suomen yhteydet Venäjälle. Mutta yhtiön hartiat ovat aivan liian kapeat hoitamaan koko Koillis-Suomen ohjelmaa. Tällainen työ kuuluu Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin liitoille.
On vaikea nähdä mieltä siinä, että Kuusamo, Posio ja Taivalkoski vastaisivat myös Itä-Lapin suunnittelusta. Isottelu on kostautunut. Kuusamon Naturpolis on kuin Kreikan Akropolis - utopististen unelmien raunio vailla realistista otetta.
Minulle ei ole pitkiin aikoihin valjennut se, miksi Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton todellisista maakunnallisista tehtävistä - monipuolisen elinkeinorakenteen ja infran luominen - ei jaksa ulottua itärajalle asti. Koillismaalle mahtuu vain “matkailua”. Paikallisten ihmisten on muutettava sieltä pois Oulua lihottamaan.
Miten Koillismaa voi näissä oloissa pärjätä? Katsotaan tapahtunutta ja muutamia tilastoja.

Koillismaan väestö- ja elinkeinoperustus järkkyy, koska kaikki on “suurta” - ja siksi ei mitään
Naturpolis - Akropolis -rinnastus on mielestäni paikallaan siksi, että Koillismaan ja Koillis-Suomenkin väestö- ja elinkeinoperustus on huteralla pohjalla. Kreikka ei saa kerätyksi verojaan, ei Koillismaakaan, ei edes päätulolähteestään matkailusta ja palveluista, koska tuloista menee suuri osa muualle. Kuusamo on luovuttanut oman valtansa matkailuun ja muuhunkin. Torangin K- ja S-kauppa ottavat tulijan rahat, loput viedään pääkaupunkilaisomisteisella Rukalla. Pienyrittäjiä on seudulla vähän.
EU:n elinkeinopolitiikka suosii suuria kaikessa. EU on kiihdyttänyt keskittymistä yksiin ja samoihin suuriin yrityksiin. Maito- ja lihatiloja on vähän. Maatalouden tuet jaetaan suurille, ei pienille jotka työllistäisivät ja sitoisivat tekeviä käsiä ja ruokittavia suita. Alueen harvat teollisuuslaitokset syövät kilpailijansa. Työpaikat vähenevät, koska suuri automatisoi ja vähentää ihmisiä. Kaikki tämä tapahtuu markkinataloudessa, sen oppien vastaisesti.
EU on kuin neuvostokolhoosi, joka kaatui kuljetusongelmiin ja rajattomaan epärehellisyyteen ja yhteisen omaisuuden varastamiseen. EU on pitkällä tällä tiellä.
 
Kepulainen “pakettipeltokaavoitus” perinteisten yrittäjäomaisuuksien ryöstön väline
Miten tähän on tultu? Vastaus: kunnallisen kaavamonopolin kautta. Virkamiehet ja päättäjät myivät sielunsa suurelle rahalle ja ryhtyivät sen palvelijoiksi.
Kunnan kaavoitus on puoluepoliittista ja etupäässä Rukan “omistajien” tarpeita palvelevaa. Rukan edun nimissä ajettiin 1980-luvun lopussa alas kunnan ja yritysten yhteinen Kuusamon Lomat Oy ja kunta ryhtyi “hoitamaan” elinkeinopolitiikkaa.
Keskustapuolueen johtaman “kunnallissosialismin” jäljet ovat rumina nähtävissä. Kitkantien-Ouluntien liikeakseli on rappiolla. Kiinteistöarvot ovat romahtaneet, kunnan verotulot ovat heikentyneet ja Kirkonkylän rakentaminen on kauan ollut pysähdyksissä. Marketit keskustalaisten omistamille pelloille halvalla ja sitten “jalostus”, kaavoitus ja mittava arvonnousu sen myötä, ja jalostetulle tontille “oman porukan” toimin rakennetut komeat liikekiinteistöt, joihin keskitetään Kirkonkylän liiketoiminta vuokralle.
Sitten, kun kaikki tämä on saatu hoidetuksi ja “liikevaihdot” ovat korkealla, kiinteistöt vuokralaisineen myydään ulkomaisille kiinteistönomistajille ja siirrytään uuteen paikkaan tekemään sama temppu.
Keskustalaisen poliittisen pääoman katse on nyt palannut Kirkonkylään. Nyt kootaan viimeiset yksityisyrittäjät hyyryläisiksi uuteen liikekeskukseen. Torpparien ja mäkitupalaisten aika on palannut.
Tämän homman maalaisliitto-keskusta osaa. Valtion ja EU:n tuella. EU:ta vastustettiin ja edelleen vastustetaan, mutta Suomen valtion ja Unionin tukirahat otetaan kyllä viimeiseen senttiin asti vastaan ja jaetaan “omille”. Paavo Väyrynen on näyttänyt tässä viisasta tietä.
 
Teollisuutta ja kaivoksia on saatava - muuten perii hukka ja - maamme turvallisuusvaje
Teollisuuden puuttuessa Koillismaa on yli sata vuotta luovuttanut joka ikäluokastaan puolet pois. Korkea syntyvyys turvasi hienoisen väestönkasvun. Tilastokeskuksen vuoteen 2040 ulottuvan laskelman mukaan Koillis-Suomen väestörakennekuvio muistuttaa tuuheaa petäjää, jossa runko on vielä juurestaan paksu, mutta alaoksat, nuoret aikuiset ja työikäiset, ovat pudonneet ja ylhäällä on tuuhea vanhusten tupsu. Kuka heidät hoitaa? Eutanasiaa työnnetään Suomessa jo väkisin keskusteluun. Se on karmea diktatuuriin viittaava tulevaisuudenkuva.
Koillis-Suomessa ovat yli 75-vuotiaat vuonna 2040 suurin ikäryhmä. Heitä on neljännes väestöstä. Kaikkien Koillismaan kuntien väestökehitys meni miinukselle 1990-luvun puolimaissa ja on syventynyt koko ajan. Syvimmässä kuopassa on Koillismaan kunnista Posio, jossa kuolevuus on ollut syntyvyyttä suurempi jo 1990-luvun lopusta lukien. Taivalkoskella ja Kuusamossa kieputaan tasapainotilanteessa, mutta kun niissäkin muuttotappio on suuri, väkiluku laskee kiihtyvällä vauhdilla.
Vaikka Koillismaan suurkunta muodostettaisiin, se ei Koillismaata pelasta, jos tämä meno jatkuu. “Uusi Kuusamo” olisi valtionapuvetoinen ikäloppukunta edelleenkin. Tällainen alue on Suomelle vakava turvallisuusuhka.

Koillismaalla tarvitaan poliittinen ja elinkeinoihin liittyvä rakenneuudistus
Vaikka Koillismaan alasajo on tapahtunut keskustapuolueen johdolla ja vastoin maalaisliiton hellimää “köyhän asiaa”, ei syyttely nyt auta. On koottava voimat ja herättävä toimintaan.
Kuntien kuoleman torjumiseksi on ensi kunnallisvaaleissa aikaansaatava poliittinen rakenneuudistus ja sen seurauksena yksityistä yrittäjyyttä ja ihmisten vapautta, vapaata kilpailua ja yrittäjyyttä arvostava ilmasto.
Pois salailu, pois jäsenkirjaedut, pois Ruka-keskeisyys ja yhden asian liikkeet. Muillekin on annettava tilaa kuin ns. matkailulle, jossa tulot siirtyvät muualle ja vain haitat - mm. jätevedet - jäävät keväisille hangillemme ja vesistöihimme.
Kaivostoiminta on Suomessa palautettava omiin kansallisiin käsiin ja hyvän ulkopolitiikan ansiosta luotava todelliset talousyhteydet Venäjälle.
Unionin Pohjoinen ulottuvuus on saatava hankkeena sellaisiin käsiin, että todellisia tuloksia syntyy. Uuteen presidenttiimme Sauli Niinistöön ladataan suuria odotuksia, jotta päästäisiin luottamuksellisiin suhteisiin niin, että armeijat eivät seiso toisiaan uhkaavina rajoilla, vaan luottamus ja kaupanteko vallitsee.
Koillismaalla jos missä tiedetään mikä on avoimen rajan merkitys rajaseutujen väestölle. Koillismaa nautti siitä vuosisatoja tsaarinvallan aikana. Bolshevikkivallankumous katkaisi yhteydet, joita on koetettu palauttaa kohta sata vuotta. Toivottavasti se alkavalla presidenttikaudella onnistuu.
 
(Pääkohdat Matti Kyllösen puheenvuorosta PS:n tapahtumassa Kuusamossa ja Taivalkoskella 25.2.2012)