Ostoskorin sisältö0  tuotetta - Yhteensä 0.00 €


12.6.2012

Vallan kolmijako on kansanvallan perusta

Ranskalaisen valistusfilosofin Charles de Montesquieun 1700-luvulla yksinvaltiuden kukistamiseksi luoma vallan kolmijako-oppi on edelleen kaiken kansanvaltaisen hallinnon perusta. Yksinvaltiuden sijaan filosofi esitti vallan jaettavaksi kolmeen toisistaan riippumattomaan alueeseen, lainsäädäntövaltaan, hallitusvaltaan ja tuomiovaltaan.

Valistusfilosofien näkemykset saivat aikaan Ranskan vallankumouksen 1789. Yksinvaltiudet kaatuivat Euroopassa yleisesti ensimmäisessä maailmansodassa. Vallan kolmijako on voimassa myös Suomessa. Se taataan perustuslaissa, jonka mukaan eduskunta säätää lait, valtioneuvosto käyttää hallitusvaltaa ja riippumattomat tuomioistuimet jakavat muista valtioelimistä riippumattomasti tuomioita.

Tämä kolmijakoinen valtion perustus on kestänyt ja voittoisasti läpikäynyt kaikki kriisit, myös 1930-luvun uhkatilanteet ja maailmansodan ajat, mutta niistäkin on selviydytty.

Euroopan unionin myötä Suomelta on viety valtaa pois. Suomen valtio ei enää riippumattomasti säädä lakejaan, vaan unioni ohjaa lainsäädäntöä. Emme ole lainsäädännön, hallinnon emmekä tuomioidenkaan suhteen riippumaton tasavalta. Kaikkein suurimmat ja pelottavimmat uhat liittyvät talouteen ja sitä kautta ihmisten jokapäiväiseen leipään ja turvallisuuteenkin. Vastoin unionisopimusta, jolla Suomi liittyi kansanäänestyksen perusteella unioniin ja myöhemmin rahaliittoon, kukin maa ei ole sopimuksen mukaisesti vastuussa omasta taloudestaan ja omista veloistaan, vaan nyt on sopimuksen vastaisesti menty maksamaan muiden maiden velkoja.

Syystä laajat kansalaispiirit näkevät, että Suomi itsenäisenä kansakuntana on tuhon tiellä. Tähän pelkoon liittyvät muut huolet ja pelot vallan kolmijaon järkkymisestä. Kansa kokee olevansa päätöksenteon ulkopuolella ja pieni pääomaeliitti määrä tahdin. Vallan kolmijakoperusta on rikki. Kansanvallan päätösten ulkopuolella olevat markkinavoimat sanelevat menon. Hallitukset eivät hallitse, eduskunta ei ole suvereeni lainsäätäjä, eivätkä edes rikostutkinta ja tuomiovaltakaan enää ole luotettavasti ja uskottavasti riippumattomissa käsissä.

Täällä pohjoisilla kairoilla on laajasti levinnyt käsitys, etteivät tuomioistuimet jaa oikeudenmukaisia tuomioita, vaan poliittiset ja taloudelliset klikit hallitsevat ja jakavat tuomioita. Valta on pitkälle ulkoistettu epäkansanvaltaisille voimille.

Tätä taustaa vasten jonkin verran ymmärrän eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtajan kansanedustaja Jussi Halla-ahon (ps) asennoitumista KKO:n langettamaan tuomioon rasismista. Ymmärrän, mutta en hyväksy, ja perussuomalaisen puolueen jäsenenä en voi olla sanomatta tätä käsitystäni. Kun tuomion aikaansaanut kirjoitus on neljä vuotta vanha, voisi ymmärtää, että se on harkitsemattomuudessa tehty, mutta kun Halla-aho kansanedustajana ja valiokunnan puheenjohtajana väheksyy ja suorastaan pilkkaa tuomiota, ei sitä voi hänen asemassaan kansanedustajana ja valiokunnan puheenjohtajana pitää edes hyvän tavan saati hyvän esimerkin mukaisena. Korkeasti koulutetulla ja paljon ääniä saaneella edustajalla tulisi olla sen verran selkärankaa, että tunnustaisi virheensä, osoittaisi katumusta ja panisi asemansa valiokunnan puheenjohtajana mitattavaksi.

Olisin odottanut ryhdikkäämpää ja vastuullisempaa asennoitumista tuomioon myös puheenjohtaja Timo Soinilta ja koko eduskuntaryhmältä. Puolue ei tällaisilla toimilla eheydy, saati kasva. Maalaisliiton pienviljelijä- ja muu köyhempi väki noudatti jopa 1920- ja 1930-luvun murrosaikoina tiukasti lakia eikä lähtenyt kumoustoimiin. Tämänkin ajan perussuomalaiset siihen kykenevät, kun vain johtajat osoittavat miehuullisesti oikeaa tietä.

Matti Kyllönen

Filosofian tohtori, ps -puolueen jäsen

Oulu