Ostoskorin sisältö0  tuotetta - Yhteensä 0.00 €


27.7.2012

Kelvottomat johtajat vievät kansan tuhoon

Espanjan tukipaketin hyväksyminen Suomen eduskunnassa hallituspuolueiden äänin merkitsee Euroopan liittovaltiokehityksen vauhdittamista. Hiljaa hivuttaen, kansalta salassa ja kansaa hämäämällä Suomen hallitus luovuttaa Suomen itsenäisyyden pois. Oma lainsäädäntövalta on mennyt, oma raha, itsenäisyys ulko- ja sisäpolitiikassa, kunnallinen itsehallinto, oikeus valita asuinpaikkansakin on mennyt, koska syrjäseudut ajetaan alas ja suurkuntia muodostetaan pakolla rahojen loppuessa.

Unioniin liittyminen hyväksyttiin niukalla kansanäänestyksen enemmistöllä. Euroon liittymisestä ei ole annettu kansan sanoa sanaansa. Liian kallis raha on ollut myrkkyä Suomen kilpailukyvylle. Turmiollisinta Suomelle on ollut rahaliiton korruptio ja velkamaiden haluttomuus elää sovittujen sääntöjen mukaan.
Unionin sääntöjen mukaan jokainen jäsenmaa vastaa taloudestaan ja veloistaan. Suurten maiden johdolla alettiin vääntää asiaa toiseksi: alettiinkin maksattaa hulttiomaiden velat muilla, myös suomalaisilla. Nyt olemme sitoutuneet laskutavasta riippuen jo 40-50 miljardin euron vastuisiin. Summa on jokseenkin se määrä, minkä suomalaiset maksoivat sotakorvauksina Neuvostoliitolle. Rauhan oloissa, ilman syytämme olemme sotkeneet asiamme.

Vaikka maksamme, kuitenkin joudumme yhä syvemmälle velkasyövereihin. Oma maa ja kansa jäävät heitteille. Pääoma kurittaa ja maksattaa aina vain lisää. Maa maalta viedään Eurooppaa kohti liittovaltiota, jossa velat jaetaan, yhteiset verot määrätään ja holhous viedään yhä pidemmälle, vaikka se jo nyt on sietämätöntä.
Kansanvallan kannalta tämä on surullista. Etelävaltioissa kansalaiset ovat kadulla. Ihmiset eivät suostu vyön kiristyksiin. Velat ovat niin mittavat, etteivät kansat pysty velkojaan koskaan maksamaan. Suomi ajautuu samaan joukkoon. Hyvinäkään vuosina emme juuri saaneet velkaamme lyhennetyksi, vaikka valtion omaisuutta myytiin koko ajan ja valtiota hävitettiin - kiivaimmin juuriporvarihallituksen aikana.

Mikä on edessä? Miten kävi Saksan, kun se pantiin velka-ahdinkoon Versaillesin rauhansopimuksessa. Sotavelkojen maksu olisi jatkunut 1980-luvun lopulle. Kansa oli toivoton. Hitler nousi valtaan ja ilmoitti, että velkojen maksu loppuu tähän. Kansa hurrasi. Diktatuuri voitti demokratian. Tuli toinen sota ja taas Saksan häviö. Suomi uskalsi ja pystyi hyppäämään irti Saksan kelkasta taistellen kesällä 1944 ja sopimalla erillisrauhan.

Kulkeeko nyt Suomi kohti tuhoaan Saksan ja Ranskan vedätyksessä? Pahalta näyttää, kun Suomen johtajat ovat myyneet itsenäisyytemme omien etujensa hintana.

Nyt olisi Suomen kansan reagoitava niin kuin tehtiin 1930-luvun taitteen pula-aikana. Ouluun kokoontui tuhansia maakunnan miehiä vaatimaan taponpojan tappolinjan katkaisemista. Talonpoikaismarssi Helsingissä käänsi Suomen suunnan. Demokratia säilyi, kun samat miehet kokoomuslaisen presidentin P. E. Svinhufvudin johdolla katkaisivat Mäntsälän miesten tien.
Vapaa talonpoika oli silloin kansakunnan selkäranka. Nivalan poika Kyösti Kallio puolusti jämerästi suomalaista talonpoikaa. Nyt talonpoikaistomme rippeet roikkuvat Brysselin hirressä. Kansa on vailla työtä ja syö monopolien ruokaa. Onneksi luonto puuttuu peliin köyhtyvän kansan puolestasilloin, kun kelvottomat johtajat ovat sotkeneet asiat.
On korkea aika ryhtyä tuottamaan ruokaa pientalonpojan voimin ja palauttaa maataloustuet kansallisiin käsiin. Toimeton kansa on ennen pitkää tuhon oma.