Ostoskorin sisältö0  tuotetta - Yhteensä 0.00 €


30.7.2012

Juho Kyllönen (1874-1954) monessa mukana Määttälänvaaralla

Kyllösten sukuseura ry:n viettäessä kesäjuhlaansa 4.-5. 8. Kuusamossa saanen valottaa Kuusamon sukuhaaran kantaisän Juho Kyllösen (1874-1954) ja vaimonsa Susanna Kyllösen o.s. Härkönen (1881-1950) osallisuutta kotikylänsä Määttälänvaaran kehitykseen yhdessä toisten kyläläisten kanssa.

Juho Kyllönen syntyi talollisen poikana Kuhmon Lentualla 1874 kuuluen Kuhmon Kyllösten 9. sukupolveen. Hän muutti kirjansa Kuusamoon 19-vuotiaana 1894.
Miksi Kuusamoon? Ehkä tietä raivasivat hänen veljensä Kaarlo ja sisarensa Esteri, jotka olivat tulleet aiemmin. Kaarlo Kyllönen (s.1862)  tuli Kuusamon Kirkonkylän kansakouluun opettajaksi syksyllä 1884 ja sisar Esteri (s.1869) tuli Kuusamoon 1887. Kaarlo Kyllönen kuoli 26-vuotiaana vuonna 1888 oltuaan opettajana Kuusamossa neljä vuotta.

Juho Kyllönen avioitui 1899 Määttälänvaaralla talollisen tytär Susanna Härkösen (s. 1881) kanssa. Susannan isä oli Alakitkalta Kuhmitsan-Kallungin ja Tornbergien sukua, ja äiti Määttälänvaaran Härkösiä ja Kämäräisiä.
Näin Juho Kyllönen, juuriltaan savo-karjalaisia, yhtyi kuusamolaisiin perussukuihin Määttälänvaarassa, jonka väestöstä valtaosa oli juuriltaan Määttiä, hekin geeneiltään Karjalan Kannaksen Määttiä.

Ensimmäisen oman kodin nuoripari sai ostettuaan 1903 Määttälänvaaralta Veskelvaaran kupeesta Paanajärventien varresta Vaaralan mäkituvan. Lapsiluvun karttuessa mäkitupaa laajennettiin toisen verran. Vuonna 1912 he ostivat 1/32 manttaalin osuuden Kippola N:o 44 tilasta. Nyt he olivat nousseet vanhempiensa tasolle säädyssä, talollisiksi.

Vanhan Vaaralan vierelle rakennettiin noin 1935-37 uusi päärakennus, joka vieläkin on paikallaan ja on nyt Vuokko ja Reijo Niemen omistuksessa. Vaaralan mäkituvan paikalla paljastetaan 5.8. Juhon ja Susannan muistokivi.
Juho Kyllösen pääammatti oli metsä- ja uittotyönjohtaja. Avioitumisvuonna 1899 hän oli ruotsalaisen Mikael Smithin palveluksessa Kovda-yhtiössä, jolla oli toimintaa sekä Suomessa että Venäjällä. Tämä yhtiö sekä konsuli Henrik Åslundin yhtiö joutuivat ruotsalaiselle Berggren-yhtiölle, joka sai Kovda-yhtiön peruna sahan Koutajoen suusta Vienanmeren rannalta. Kuusamon ja Kuolajärven sekä Venäjän puolen tukkeja uitettiin sinne. Juho Kyllösen työmaa oli laaja. Kovdan sahalla oli autonomian ajan lopussa 300 työntekijää.

Venäjän vallankumous vei Berggrenien kaiken omaisuuden Kovdassa, sillä maailmansodan aikana puutavara ei liikkunut huonon kauppatilanteen vuoksi. Liike lakkasi Venäjän vallankumouksen aikana kokonaan. Oulankajoessa, Tavajoessa ja Tavajärvessä olevat suuret tukkipuumäärät jäivät uittamatta, kun vuoden 1918 sota sulki rajan. Berggren ja myös Smith henkilökohtaisesti kokivat suuria menetyksiä. Yläsuingilla oleva Smithin  talo meni myyntiin ja Kuusamon Kirkonkylässä oleva talo joutui pakkohuutokaupassa Suomen valtiolle.
Maailmansotien välillä talossa toimi Rajavartiosto. Toisen maailmansodan jälkeen rajavartiosto muutti Nilolle ja Kitkantien rajavartioston paikalle tuli valtion Virastotalo, nykyinen Poliisitalo.

Juho Kyllösen metsätyönjohtajan työt jatkuivat Koillismaalla ja Lapissa eläkkeelle jäämiseen asti 1930-luvun puolivälissä.
Itärajan sulkeuduttua uitot itään katkesivat. Koko Itä-Kuusamon talous joutui ahtaalle. Oli pureuduttava maahan. Tammikuussa 1918 sodan alla Määttälänvaaran Kumpulassa perustettiin Vuotungin maamiesseura, jonka toimialue oli Suininki, Vuotunki ja Paanajärvi. Oulun l. Talousseurasta tuli maamiesseurojen ja rajaseututyön veturi. Kun pellonraivauskorvauksia alettiin maksaa 1929, suuret suot kuivattiin ja peltoa ja niittyä raivattiin.

Määttälänvaarassa suuri lama-ajan kuivatustyömaa oli Junkisuo. Se kuivattiin ja ojitettiin 1930-luvun alussa. Kyllösen ja Härkösten suoviljelysmaita raivattiin sinne ja suon ääreen rakensi 1930-luvun lopussa kaksi Härkösen poikaa talonsa.
Osuustoiminta laajeni ja tuli maatalouden avuksi. Suininginjärven Osuuskassa perustettiin Kumpulan talossa 1925. Juho Kyllönen oli sitä perustamassa. Hänen poikansa Juho E. Kyllönen hoiti kassaa talossaan Auralassa pitkät ajat aina siihen asti kunnes kassa yhdistettiin Kuusamon Osuuskassaan. Juho Kyllönen oli puuhamiehenä ja osakkaana Jyrkänkoskessa olevassa 1913 perustetussa vuotunkilaisten ja määttälänvaaralaisten yhteisessä mylly- ja sahayhtiössä.
Karjaa jalostettiin. Määttälänvaaran sonniosuuskunta perustettiin kesäkuussa 1936 Juho Kyllösen talossa Vaaralassa. Perustajina olivat Juho Kyllösen lisäksi mm. Oskari Alatalo, opettaja E. J. Säärelä, Ville Alatalo ja Edvard Laitela. Edellisvuonna Kuusamoon neuvojaksi tullut maatalouskonsulentti Niilo Ryhtä oli “kätilönä”. Samana päivänä perustettiin sonniosuuskunta Suiningin Lehtoon.
Emäntä- ja isäntäpäiviä pidettiin. Maamiesseurat toimivat ahkerasti. Kilpailutoiminta oli vilkasta. Maatalous huipentui 1938 pidettyy Koillis-Pohjanmaan maatalousnäyttelyyn Kuusamossa. Monet ansioituneet viljelijät ja karjanhoitajat palkittiin, mv. Juho Kyllönen näiden joukossa. Yhteiskunta palkitsi ja kiitti korven raivaajia ja isänmaan rakentajia.

Toinen suuri ajan aate oli suojeluskunta- ja lottatyö. Määttälänvaara ja Vuotunki olivat samaa suojeluskuntaa ja lottajärjestöä. Vuoroin kokoonnuttiin Vuotungissa ja Määttälänvaarassa. Isänmaallisuus oli korkealla. Maalaisliitto, pienviljelijäin puolue, kokoomus ja IKL kilpailivat isänmaallisuuden saralla. Opettaja Säärelä oli kylän ideologinen johtaja. Aatteet ja työ yhdistivät ihmiset yli puoluerajojen.
Juho Kyllönen oli moneen otteeseen Kuusamon kunnanvaltuustossa. Hän vuorotteli usein Oskari Alatalon kansa, väliin he olivat kumpikin samaan aikaan valtuustossa. Juho Kyllönen oli valtuustossa, kun Määttälänvaaraan saatiin oma koulutalo, joka valmistui 1928. Määttälänvaaran koulu, joka käsitti Suiningin koulupiirin, aloitti syksyllä 1912. Koulutalo toimi pitkään vuokrahuoneissa, ensin Niskalassa, sitten  Härkösessä, kunnes kunta osti osan Härkösen tilasta ja rakensi siihen koulun. Koulu toimii yhäkin samassa talossa. Koulu täyttää sata vuotta 1.9.2012. Pitkän aikaa oli opettajana Teofilus Kukkonen, kunnes hän siirtyi opettajaksi Kirkonkylän koululle.

Juho Kyllösen työpanos on merkittävä myös vanhoillislestadiolaisessa liikkeessä. Hänen johdollaan rakennettiin Määttälänvaaran Rauhanyhdistyksen talo, joka valmistui 1926. Juhon Amerikkaan mennyt veli Heikki hankki suhteillaan rahaa ja toimitti sitä talon rakennusavuksi. Ry:n kentällä pidettiin SRK:n  valtakunnalliset suviseurat 1985. Seuroissa  oli 60.000-70.000 seuravierasta.

Maailmansotien välisenä aikana oli Kuusamossa ja muuallakin Koillismaalla paljon vaikeuksia. Pettua sekoitettiin leipään köyhimmissä perheissä koko ajan. Kylien voimana oli yhteistyö ja omillaan pärjäämisen halu. Talkoilla autettiin avun tarpeessa olevia.  Hädässä ei ketään jätetty pulaan. Luottamus Jumalaan antoi voimaa ja elämänuskoa.
Näkemykseni mukaan sen ajan kuusamolaiset saivat elää onnellista aikaa. Heillä oli monia aatteita, joihin he uskoivat ja joiden puolesta he olivat valmiit jopa antamaan henkensä. Määttälänvaaran nuorista miehistä kaatui 1939-45 sodissa parikymmentä. Yksi näistä oli setäni, Juho ja Susanna Kyllösen poika Matti Kyllönen.

Kuusamo on työllä ja hiellä rakennettu ja sen vapaus ja rajat ovat verellä lunastetut. Me nykypolvet emme saa antaa rajaseutujemme autioitua ja hukkaan joutua. Muistan suurella kunnioituksella Juho ja Susanna Kyllöstä. Ukin opetusta leivän kunnioittamisesta Jumalan lahjana en koskaan unohda ja Mummon peukalovoileipää ei maussa eikä voimassa mikään voita.

Matti Kyllönen
FT, Kyllösten sukukirja II kirja-
toimikunnan puheenjohtaja