Ostoskorin sisältö0  tuotetta - Yhteensä 0.00 €


28.9.2012

Kaivokset ovat suuri turvallisuuskysymys

Pohjois-Suomen kaivoksista keskusteltaessa on keskitytty ympäristökysymyksiin, jotka toki ovat tärkeitä, mutta huomiotta on jäänyt kaivosten omistuksen vaikutus Pohjos-Suomen turvallisuuteen, kun sekä valtaukset että itse kaivokset näyttävät luisuneen vierasmaalaisiin käsiin.

Mitä tapahtuu, jos Suomi joutuu kansainväliseen konfliktiin tai edes sen uhkaan? Luottavatko ulkomaalaiset kaivosten omistajat Suomen kykyyn ja tahtoon puolustaa omalla maaperällään olevaa vierasta omaisuutta?

Käykö lopulta yhtä onnellisesti kuin kävi Petsamon kanssa toisessa maailmansodassa. Petsamon nikkelikaivos säästyi ulkomaalaisomistuksen ansiosta Stalinin ryöstöltä Moskovan rauhassa 1940 ja sai välirauhan aikana Saksan kiinnostumaan Petsamon nikkelistä alkavan Venäjän retken tarpeita varten. Nikkelikaivos toi Saksan joukot Pohjois-Suomeen ja niistä muodostui myös Pohjois-Suomen turva moneksi vuodeksi, mutta lopulta sekä kaivos että koko Petsamo meni Stalinin tarpeisiin. Hyvin ei päättynyt sekään ulkomaanomistus.

Nyt tilanne on monin verroin pahempi. EU:n “tarpeiden” myötä on maamme luonnonrikkaudet annettu Natura-nimisen ryöstön kautta suomalaisten määräämisvallan ulkopuolelle. Geologinen tutkimuslaitos etsii malmeja ja Suomen hallitus myy malmikentät pilkkahinnasta ulkomaisille kaivajille. Muutamalla miljoonalla myyty omaisuus havaitaan äkkiä jopa satojen miljardien eurojen arvoiseksi.

Kansalaiset seuraavat tapahtumia tumput suorina ja ihmettelevät, etteikö heillä ole mitään sanomista kaiken arvokkaan siirtyessä vierasmaalaisiin käsiin. Kun on riittävän korkealla eurooppalaisessa valtakoneistossa, näyttää voivan rankaisematta toimia näin: vieraita palvoen, omat unohtaen. Jo monet hallitukset ovat maassamme hallinneet ilman, että niiden päätyönä olisi ollut oman maan ja kansan etujen valvominen. Omia ruoskitaan, hätä tuhlarikansojen menestyksestä on ylinnä.

Entä kun tulee kriisi? En tiedä millaisia valtioiden välisiä välipuheita kaivosoikeuksien luovuttamiseen ehkä liittyy, mutta huoleni on tämä: mitä tapahtuu Pohjois-Suomen kaivoksille Suomen joutuessa sotatilaan tai sen uhkaan?

Jos esim. Kuusamossa oleva australialainen kultakaivosyhtiö kokee kultansa turvattomaksi, onko Suomen armeija velvollinen suojelemaan sitä? Voiko Australia niin vaatiessaan tuoda omia sotavoimia alueelle? Entä jos Venäjä kokee rajaseutunsa uhatuksi, ja sekin tuo joukkojaan alueelle? Pohjois-Suomi on silloin kansainvälisessä kriisikentässä.

Entä jos uhan alla ulkomaalaiset kaivosten omistajat alkavatkin myydä pörssissä omaisuuksiaan pois? Myyntihän lienee helpoin tapa suojautua. Mutta kykeneekö Suomi ostamaan kaivokset pois siitä välistä ja itse turvaamaan Pohjois-Suomen kaivokset? Entä jos Venäjä ostaakin pörssistä Pohjois-Suomen kaikki kaivokset ja tulee suojelemaan niitä? Suomi on kaivosten luovutuksilla saattanut itsensä turvallisuusongelmiin.

Armeijaltamme kyky turvata etumme Pohjois-Suomessa on valitettavan kyseenalainen. Armeijahan on jokseenkin kokonaan laitettu täältä pois. Liittosopimuksia ei pahan päivän varalle ole. Voi myös kysyä, mikä on Etelä-Suomesta tänne lähetetyn armeijan taistelumotiivi, kun se tietää puolustavansa vierasmaalaisille luovutettuja kaivoksia. Muutakaan suomalaista omaisuutta täällä ei ole, kun metsillä ei suojelun vuoksi ole mitään arvoa ja marjatkin on aasialaisten toimesta juurineen pois poimittu. Vähistä ihmisistä alueella ei ole huolta, mutta susikannan alenevat geenien laadut unionia suuresti huolettavat.