14.10.2012

Yksipuolisuudesta moniarvoisuuteen ja Kuusamon kukoistukseen

Maalaisliitto-keskustan yksinvalta on kestänyt Kuusamossa sata vuotta. Valtiollisissa vaaleissa on keskitetty ääniä yli puoluerajojen, jotta saadaan oma edustaja pysymään eduskunnassa. Mutta kunnallisvaaleissa ei tarvitsisi näin olla. Keskustan kannatus on ollut sekä valtiollisissa että kunnallisvaaleissa 60-75 %, opposition ääni ei ole kuulunut, koska puolue on miehittänyt virkamiespaikat ja lautakunnat. Se on voinut hallita muita kuulematta. Kunnallisparlamentti on pikemminkin kumileimasin kuin todellinen päättäjä.

Nyt tarvitaan muutos. Muutos on mahdollinen, koska perussuomalaisten ehdokaspohja on laaja ja monipuolinen, eri ammattialoja ja erilaisia taustoja omaava.

A. Yksi puolue, yksi elinkeino - Kuusamo ajautunut ahdinkoon

Kuusamon kehittymisen este on ollut pitkät etäisyydet markkinoille. Rautatietä on puuhattu yli sata vuotta. Maalaisliitto-keskusta on ollut asialla, mutta tavoitteeseen ei ole päästy. Seurauksena on ollut elinkeinorakenteen yksipuolisuus, maatalousvaltaisuus, nyt matkailuvaltaisuus.

Kaikkialle, minne rautatie on tullut, se on tuonut monipuolisen elinkeinorakenteen ja rikkaan poliittisen elämän. On tullut teollisuutta ja palveluja ja niiden myötä on syntynyt teollisuus- ja kauppakeskuksia, monia keskenään kilpailevia puolueita, jotka valvovat toistensa vallankäyttöä.

Kuusamosta tämä kaikki on puuttunut ja siksi paikkakunta on hyvin ongelmallinen.

Yksinvallan ongelmia tänään

1. Kaavoitusvallan seuraukset

Keskusta vastusti 1960- ja 1970-luvulla matkailun kehittämistä väittäen matkailun sortavan maataloutta. Kun maataloutta alettiin ajaa alas, keskusta tarttui matkailuun tehden siitä ikioman monopolinsa. Tämä tapahtui kaavoituksen ja markkinoinnin kautta. Kunnan ja matkailuyritysten yhdessä puoliksi omistama markkinointiyhtiö Kuusamon Lomat Oy tuhottiin ja siitä tuli pienen piirin etujen ajaja kunnan tuella. Matkailupalvelut keskitettiin Rukalle ja sitä alettiin kaavoittaa raskaasti. “Sisäpiirin” majoituspaikat menevät kaupaksi, mutta sivukylien kohteet eivät. Kirkonkylän palvelut ja Kitkantien julkisivu rapistuvat, Rukalle ja Torankiin panostetaan. Onko tämä tasapuolista kunnallispolitiikkaa? Ei ole. Kunta käyttää kaavoitusvaltaansa Kitkantiehen nähden epäoikeudenmukaisesti.

2. “Puhtaan kaupungin” vedet saastuvat

Miksi Rukan jätevedenpuhdistamoa ei ole kyetty laajentamaan, vaikka uusia maksajia on liittynyt runsaasti mukaan? Johtopäätökseni on, että putkia vedetään kallioihin alihintaan, tappiolla, tai jossakin on valtaisa rahavarasto käyttämättömänä tai voitot valuvat Kitkaan jätevesien mukana. Koska kaupunki on kaavoittaja ja EVO:n suurin osakas, vastuu Kuusamon kaupungin julkikuvasta Kitkan vesien pilaajana on kaupungin ja siis keskustapuolueen harteilla. Vastuu on myös maakunnan ympäristökeskuksen, joka toistuvin poikkeusluvin sallii vesien pilaamisen. “Puhtaan kaupungin” julkisivussa on likaisen ruskea läiskä.

3. Kirkonkylän kaavoitus

Kitkantie on reilut sata vuotta Kuusamon kauppakatu. 2000-luvulla katu on päästetty rappeutumaan ja Toranki on tehty kauppa-alueeksi kaavoitusta ja kaupungin ohjausta hyväksi käyttäen.

Kaupunki kaavoitti sinne tilat kahdelle marketille. Kaavoitus myytiin valtuutetuille kehumalla, että kumpikin marketti tuo 30-40 uutta työpaikkaa. Varoituksen ääniä kuului: Kitkantie tulee taantumaan. Tämä kiistettiin. Pelko on toteutunut. Palvelutyöpaikat ovat siirtyneet Kitkantieltä Torankiin. Näin pieni paikkakunta ei kykene elättämään kolmea taajamaa: Kirkonkylää, Torankia ja Rukaa.

Torangin liikekeskuksen rakentaminen tapahtui Kitkantiehen nähden epäoikeudenmukaisesti. Muistetaan, kuinka Ouluntien-Kitkantien liikenne yritettiin kuristaa 1990-luvulla ja kuinka matkailijoiden infopistekin vietiin pois torilta Torankiin, jottei turistien “tarvitse tulla” käymään keskustassa. Miksi näin? Siksi, että markettien kiinteistöihin saataisiin mahdollisimman vahva liikevaihto, jotta kiinteistömassa voidaan edullisesti myydä pois.

Myynti toteutuikin vuodenvaihteessa 2006-2007, kuten Koillissanomat kertoi 2.1.2007. Uutisen mukaan Citymarketin, Rautian ja Sokos-keskuksen kiinteistöt myytiin tanskalaisomistukseen. Myyjänä oli SL Invest Oy ja kauppasumma oli yli 35 milj. euron velattomaan hintaan. SL Invest Oy on osa Saaruanlaakso Oy:tä, joka on viime vuosikymmenten tärkein rakentaja Kuusamossa. On hyvä että paikkakunnan omat yritykset menestyvät, mutta se ei mielestäni ole oikein, että kaupunki edistää yksien menestystä ja sortaa toisia, tässä tapauksessa Kitkantien yrityksiä. Kaupungin julkisivu on tässäkin kärsinyt likaantumisen.

Kitkantien sortoon voi vielä lisätä, että Kitkantien alue oli useaan otteeseen kaavoituskiellossa, jolla edistettiin Torangin nousua ja Kitkantien taantumista.

4. Postin alueen kaavoitus

Nyt puhutaan Ouluntien-Kitkantien uudistamisesta ja etenkin Postin aukion rakentamisesta. Jos ymmärrän oikein, nyt ollaan rakentamassa suurta kiinteistömassaa tänne ja vuokralaisten hankinta on käynnissä. Kunta kaavoittajana myötävaikuttaa asioihin. Voi syystä kysyä, onko tämä kunnan tehtävä ja mikä on asioista päättävien motiivi. Jos Postin alueen hanke toteutuu, Kitkantien kiinteistömassa saa edelleen rappeutua. Ei voi olla kunnan tehtävä auttaa yhtä ja sortaa toisia.

5. Torangin jätevedenpuhdistamon uudistamisen vitkuttelu haitannut naapurisuhteita

Mainitsen lyhyesti Torangin jätevedenpuhdistamon lykkäämisen aiheuttaman vahingon Kuusamon ja sen naapurikuntien välisille suhteille. Varmaankaan ei ole kuusamolaisten yleinen mielipide se, että kuusamolaisten jätevedet kaadettaisiin taivalkoskelaisten ja muiden iijokisten niskaan. Kuusamolaiset eivät ole niin raukkamaisia kuin EVO:n ja Kuusamon kaupungin päättäjien esimerkki näyttää. Tämä on hyvin surullista.

Ei olekaan ihme, ettei Kuusamon keskusasema Koillismaan keskuksena ei ole edistynyt, vaan pikemminkin koko ajan heikentynyt, vaikka EU-rahoituksinkin on pönkitetty Kuusamon aluekeskusasemaa.

Kuusamosta ja muualta kannetut EU-jäsenmaksupalautukset olisi voitu käyttää taitavamminkin.

B. Teollisuudella, pienmaataloudella ja kaivostuloilla Kuusamo uuteen nousuun

Kuusamon maatalouden nousukausi oli 1930-luvulta 1960-luvulle. Nousu tapahtui valtion tukeman rajaseutu- ja aluepolitiikan myötä. 1995 liityttiin EU:hun ja alettiin siirtyä Kuusamon oloissa suurtilavaltaiseen maatalouteen. Siihen yhdistettiin matkailuelinkeino, joka sekin suosi suuria yksiköitä ja keskittämistä. Kyliltä katosivat perheviljelmät ja niitä tukeva maaseutumatkailu. EU:n myötä on pienimuotoinen maatalous ja torikauppa loppunut. Milloin tulevat maataloustorit Rukalle, tälle Keskustorille ja Torankiin? Rukan matkailu saa paikallisten ihmisten suosiota, kun siellä sallitaan vapaa paikallinen yrittäjyys ja paikallisten tuotteiden kauppa.

Rautatie Jäämerelle ja kauppatie Vienaan

Kuusamo on odottanut kaivoksia yli sata vuotta. 1860-luvulla oli Paanajärvellä pieni kuparikaivos. 1930-luvulla tunnettiin Paanajärven kuparimalmivarat ja Pohjois-Kuusamon malmiesiintymät. Rautatietä odotettiin avaamaan kaivokset. Neuvostoliitto ehätti ottamaan osan malmialueista. Nyt on tyydyttävä siihen mitä on.

Suomen vahingoksi hallituksemme ovat myyneet malmialueet vieraille. Mielestäni tämä on suuri vahinko ja turvallisuuskysymys. Suomen tulisi pyrkiä saamaan alueet takaisin kansalliseen omistukseen ja sen olisi rakennettava kaivokset omin voimin, luontoa suojellen ja säästäen. Luonnonvarojen ja ihmisten suojaksi tarvitaan uskottava puolustuslaitos. Tämä kaikki vaatii pääomia, eikä pohjoisen poliittinen voima taida riittää tarvittavien valtion varojen saamiseen.

Mielestäni pohjoisen kannattaa hyväksyä tosiasiat. Kuusamon kaupungin kannattaa mennä kaivosyhtiöitä vastaan ja koettaa vaikuttaa niin, että nollatoleranssi vallitsee vesien pilaamisessa. Kaivosveroilla tulisi vaikuttaa siihen, että kaivetusta malmista jää suurin mahdollinen hyöty paikkakunnalle jalostuksen ja työllisyyden kautta. On siis osoitettava turvalliset paikat malmin jalostukseen ja on koulutettava paikkakunnan henkilöstö töihin ja asumaan paikkakunnalla. Jos hyvin asiat hoidetaan, jokainen kaivostyöpaikka tuo 2-3 rinnakkaistyöpaikkaa. Se on suuri verotulojen määrä.

Vesien suojelussa tulee säilyttää asiallisuus. Voi kysyä kuinka paljon vesiä saastutti Kuusamon liippateollisuus. Vuosittain valmistettiin enimmillään 200.000-300.000 liippaa ja jalostettiin kiveä moniin tarkoituksiin, mm. eduskunnan lattiaan. Varisjoki ja Kuusinkijoki ovat edelleen parhaita kalavesiämme. Uraanilla ei kannata ihmisiä pelotella. Kaivosala on maassamme turvallisissa käsissä ja lainsäädäntömme on ihmisen turvallisuuden kannalta huippuluokkaa.

Pohjois-Suomen tulisi yhteisvoimin ponnistaa EU:n “pohjoisen ulottuvuuden” puolesta. Päätös Jäämeren rautatien saamisesta olisi tehtävä pian. Sen imuun pääsisi myös Koillismaa, kun Taivalkosken rataa jatketaan Kuusamoon ja edelleen Sallan radalle. Rahoitusta kannattaa pyytää Kiinalta ja Norjalta. Koko Pohjolan ja Kiinankin yhteinen etu on, että Koillisväylä tulee käyttöön. Sen toteutuminen voi olla vuosikymmenienkin päässä, mutta mitä nopeammin lähdemme liikkeelle, sitä aiemmin olemme perillä.

(Matti Kyllösen puheenvuoro Kuusamon Perussuomalaisten vaalitapahtumassa tänään Kuusamossa).