Ostoskorin sisältö0  tuotetta - Yhteensä 0.00 €


9.12.2012

Suomi kommunistisen liittovaltion tiellä

Suomi on matkalla Euroopan unionin liittovaltioon, jossa jo nyt vallitsee yleiseurooppalainen työnjako ja jatkotavoitteet mm. seuraavat: sitovat sopimukset työnjakoon liittyvistä rakennemuutoksista ja budjettikurista, yhteinen budjettivalta ja yhteinen valtiovarainministeriö, rahoitusmarkkinavero, eurobondit eli osittain yhteiset velat ja pankkiunioni (HS 9.12.2012).

Useat jäsenvaltiot ovat suurvaltojen johdolla rikkoneet yhdessä sovittuja sopimuksia. Suomi on vedetty muiden jäsenvaltioiden velkojen maksajaksi. Suomi on vaarassa menettää korkeimman luottoluokituksensa, jolloin kaikkien velkojen hoitokulut nousevat.

Suomen osana Euroopan unionissa on olla muiden maksumies. Lakien kunnioitus, kansamme perusarvot, uskonto ja moraali rapautetaan ylhäältä tulevin toimin. Virkakoneisto kuluu pois.

Kuolio kulkee pohjoisesta kohti etelää

Maan äärilaidoilta alkanut taloudellinen kuolio leviää vuosi vuodelta kohti suurempia keskuksia. Oulukin on joutunut haalimaan suojakseen naapurikuntia ja kokoamaan siihen palvelut, joita pystytään tarjoamaan vain alati nousevan veroprosentin turvin. Satoja vuosia vanhat kunnat kuolevat pois. Ihmisiä raastetaan juuriltaan. Sukupolvien aikana hankitut omaisuusmassat menettävät arvonsa.

Epätoivoinen kansakunta ei se rohkene synnyttää uusia sukupolvia turvaamaan tulevaisuutta. Veroa maksamatonta työvoimaa haalitaan ulkomailta tänne elätettäväksi, vaikka omaa kansaa on työtä vailla sadoin tuhansin. Sodanjälkeiset suuret ikäluokat, maan ja valtakunnan rakentajat, syyllistetään ja kuihdutetaan pois. Maan irtain, raha, työvoima, tehtaat ja muu varallisuus hakeutuu maasta pois veroparatiiseihin. Hallitus katsoo menoa päältä ja on eniten huolissaan hulttiomaiden pankkien kuin oman kansan kohtalosta.

Kansa rakensi ja taisteli - kommunismi karkotettiin rajoilta

Kauhulla katsovat maan menoa ne jotka omakohtaisesti ovat kokeneet tai muuten tietoonsa saaneet, kuinka kansamme taisteli 1920- ja 1930-luvulla nostaakseen kansan elintason ja kouluttaakseen nuorisonsa kykeneväksi rakentamaan vielä paremman maan. Puukko kurkulla kansakunta taisteli viime sodissa estääkseen maamme vaipumisen kommunismin helmaan.

Onneksi silloin oli varma tieto oli siitä, mitä kommunismi meille toisi. Maat, metsät, pellot ja tehtaat liitettäisiin suuren Neuvostoliiton liittovaltion omaisuudeksi ja isänmaallisimmat kansanosat tapettaisiin tai kärrättäisiin Siperiaan. Siksi kansa taisteli ja säilytti yksilön ja kansan vapauden, uskonnon, lait, eduskunnan, oikeuslaitoksen, oman hallituksen ja oman virkamiehistön.

Nyt, vapauden oloissa, Suomi on kaikesta saavutetusta luovuttanut paljon pois. Taistelematta, vastaan sanomatta ja vastaan panematta. Kylvämmekö kohta Brysselin määräyksestä ohran hangille ja yritämme kasvattaa maassa maissia, kuten Neuvosto-Karjalassa Moskovan komissaarien käskystä piti tehdä. Sekin vähä työ mitä Suomeen on jäänyt, määrätään nyt Brysselistä tekemään väärään aikaan ja väärässä paikassa.

Ruoan valmistus ja kaikki tuottava työ pohjoisessa kielletty

Olemme jo pahasti Moskovan tiellä, menossa kohti kommunismia ja kolhooseja ja verovapautta nauttivan virka-aateliston vallan alle. Metsän petoja hoivataan hellemmin kuin ihmisiä. Omat viljamakasiinit on hävitetty. Leipäviljaa eikä karjaakaan enää kasvateta pohjoisessa. Teurastamoja ei saa olla. Turvepeltoja ei saa raivata eikä ulkomaisia malminkaivajia saa verottaa. Kaloja ei saa kasvattaa eikä pyytää. Lihakarjaa raahataan pitkin maata edestakaisin eläinten kärsimyksistä piittaamatta. Eläimen teurastaminen kasvupaikalla on rikos.

Europarlamentti, Suomen eduskunta ja hallitus katsovat sivusta, kun komissio, vaaleissa valitsematon, kerta toisensa jälkeen epäonnistuu, mutta saa aina vain jatkaa usein mielipuolisilta vaikuttavia käskyjään jaellen. Tiedämme, ettei laitonta esivaltaa tarvitse totella, mutta silti tottelemme.

Jos annamme budjettivallan pois, Suomesta tuskin jää “kehityskelpoiseksi” muuta kuin pääkaupunkiseutu, sekin ulkomaalaisten ja vierasuskoisten käsiin jätettynä.

Hyvät ihmiset, eikö ole aika herätä ja panna hanttiin? Moskovan vallan alle emme halunneet emmekä joutuneet, emme halua myöskään Brysselin komissaarien käskyvallan alle.