Ostoskorin sisältö0  tuotetta - Yhteensä 0.00 €


10.1.2012

Sosialidemokraattien "Euroopan keuhkot" ovat valmiit

Europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaaren (sd) kirjoitus Kalevassa 10.1.2012 surullisella tavalla osoitti, miten kauas sos. dem. puolue on kaikonnut sekä itse aatteestaan että joukoistaan. Kun oma takki on tyhjä, jää aseeksi vastustajien, erityisesti perussuomalaisten, syyttely “EU-vihasta“, joka muka “yhdistää rasisteja ja nationalisteja“.
Perussuomalaisia ei viha yhdistä, mutta nationalismi kylläkin. Vihaa toisinajattelevia kohtaan voivat sosialidemokraatit etsiä itsestään, yhtä lailla Paavo Lipponen kuin Liisa Jaakonsaari, jotka kaunaisina syyttelevät muita, kun sosialistien suuret EU-tavoitteet eivät ole toteutuneet, vaan kapitalismi kamppasi sosialismin.
Muistamme kuinka SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen (sd) kauppasi unionia Suomen työväestölle onnelana, jossa sosialismi yhdistää Euroopan järjestäytyneen, jäsenmaksusta verovapautta nauttivien työläisaktiivien valtakunnan, missä kapitalismi pannaan joukkovoimalla polvilleen.
Toisin on käynyt. Tehtaat, työ ja pääomakin ovat Suomesta poistuneet ja niskoille on saatu koko unionin tuhlarimaiden velat, omien velkojemme lisäksi. Pohjois- ja Itä-Suomi ovat autioitetut ja kansallisomaisuutemme annettu ilman pois tai suojeltu pystyyn - ihmisen käytön ulottumattomiin.

Tätä tappioliikettä vastaan on perussuomalaisuus noussut, ja syystäkin. Juuri sosialidemokraattien johdolla on Pohjois-Suomi ajettu alas.
On toteutettu 1970-luvun alussa luotua sosialistista eurooppalaista suunnitelmatalouden ideologiaa, jonka mukaan läpi Itä-Euroopan Jäämerelle asti luodaan “vihreä vyöhyke“, teollistuneen Euroopan “keuhkot”: Kajaani-Kemi -linjan pohjoispuolella ei ole mitään teollista tai taloudellista toimintaa. Alue on sosialisoitu “luonnonpuistoksi”, jossa pedot riehuvat ja jossa ihminen käy vain lomalla “ohjatuissa” oloissa. Ohjelmoidut matkan sosialistisen Suomen kansalle järjestää Helsingissä toimiva sosialistisen Suomen keskusvaraamo, josta ohjatut matkat Suomen keuhkoihin tilataan ja jonka tarkassa valvonnassa matkaillaan.
Sain kesällä 1972 Kajaanissa osallistua Sosialistisen Suomen suunnittelijoiden järjestämään suunnitteluseminaariin, jossa nuo suunnitelmat esiteltiin. Päivien pääideologi oli DDR:stä, oppilaita Suomesta ja muista Pohjoiskalotin maista. Oli helppo nähdä, että viheralue palveli NL:n “rauhanpäämääriä” ja oli jatke rautaesiripulle; kun alueella ei ole ihmisiä, ei ole puolustustakaan.
DDR:n ja NL:n kaaduttua vihreät ovat Euroopan laajuisesti jatkaneet tämän ideologian toteuttamista ja taitavasti he ovat imaisseet matkaansa useimpien puolueiden vihreyteen hurahtaneet intoilijat. Luonto on suojeltu pystyyn, viimeisiä sikoja ja turkiseläimiä tapetaan.

Mitä on edustaja Jaakonsaari parlamentaarikkona tehnyt Kajaani-Kemi -linjan pohjoispuolen hyväksi? Tai edes Oulun eteläisen alueen puolesta? Paljonko Pohjois-Suomesta koottuja varoja on käytetty oman alueemme hyväksi? Ei edes kaksoisraidetta tai kunnon nelostietä ole saatu aikaiseksi. “Rotuasiat” ja vihankylvö tavallista kansaa kohtaan on ollut tärkeämpänä kuin oman alueen ihmisten asioiden hoito.
Ilmastoa ja luontoa kyllä suojellaan tavallisen ihmisen toiminnalta, mutta itse rällätään lentokoneilla ympäri maailmaa “ilmastoa hoitamassa“. Henkilökohtaisesti luontoa suojellaan myötämaalaskettelulla ja kerran kesässä laskemalla veneellä pätkä Iijokea, sekin myötävirtaan. Ei siinä duunarin edustaja paljon omankaan saati muiden hien hajuun pääse.
Mutta sosialismi on saavutettu. Se on läsnä. Sosialidemokraattien Euroopan keuhkot ovat Suomen osalta valmiit. Aate on hoitanut hommansa ja joutaakin kuolla.
Me perussuomalaiset sen sijaan uskomme Suomeen ja haluamme palauttaa työn takaisin Suomeen. Isänmaatamme uskallamme rakastaa, vaikka sosialistit sen meiltä kieltävätkin.