Pohjois-Suomen varhaissosialismi | Sen leviäminen ja sosialistisen perinteen synty noin vuosina 1900-1910

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8416-8

Mielenkiintoni sosialismia ja kommunismia kohtaan virisi nuoruusvuosinani Kuusamon Määttälänvaaralla, vankassa vanhoillislestadiolais-maalaisliittolaisosuustoiminnallisessa kylässä, jossa vain harva äänesti kokoomusta. ja vielä harvempi vasemmistolaisia puolueita. Yleinen mielipide etenkin kommunisteja kohtaan oli ankaran torjuva. Varsin tiukka "kyläkontrolli" toisinajattelevia kohtaan piti huolen siitä, että vasemmistolle annetut harvat äänet olivat yleisessä tiedossa ja "hairahtuneita" ojennettiin. Etenkään uskovaisen ei sopinut antaa ääntään vasemmistopuolueille. "Kahden Herran palvelijat" painostettiin "parannukseen" henkilökohtaisin puhutteluin. Yksimielisyys ja vankka maa- ja tulevaisuudenusko on antanut kylälle vahvuuden, joka on auttanut väestöä kestämään monet muuttoaallot ja elinkeinorakenteen murrokset. Kylä on 1990-luvullakin elävä, ja vanhat aatteet ovat edelleen tallella.

Opiskeluaikana kiinnostus sosialismin tutkimusta kohtaan lisääntyi. Pro gradussani Kommunismi Kuusamossa (1967) osoittautui, että historialliset, uskonnolliset ja taloudelliset tekijät selittävät pitkälle seudun poliittisen ilmaston. Nähtiin, että juuri 1900-luvun alun olosuhteet ovat luoneet poliittisen käyttäytymisen perustan, joka on pysynyt jokseenkn muuttumattomana aina 1960-luvulle ja nykypäivään asti.

Tästä heräsi kiinnostus laajentaa tutkimusta koko Pohjois-Suomen alueelle. Lisensiaatintyössä (1975) kartoitettiin vuosisadan alun sosialistisia alueita Pohjois-Suomessa ja etsittiin selityksiä SDP:n kannatukselle.

Nyt käsillä oleva työ keskittyy sosialismin syntyyn ja sen leviämisolosuhteisiin 1900-luvun ensi kymmenellä. Historiallisen tarkastelutavan ohella on nykytekniikka tarjonnut mahdollisuuden tuoda lisävalaistusta asioihin tietokoneperusteisen tilastoanalyysien avulla. Vaalipiiri- ja paikallistason
kannatustekijöihin pääsy on kuitenkin edellyttänyt paljoa työtä vanhoin käsimenetelmin.

Esitän parhaat kiitokseni professori Mauno Jokipiille, joka opasti pitkään työn tekijää. Lämpimät kiitokseni lausun professori Toivo Nygårdille, apulaisprofessori Ilkka Nummelalle ja dosenteil􀁠e Heikki Rantatuvalle ja Kustaa H.J. Vilkunalle hyödyllisistä neuvoista, jotka melkoisesti ovat muuttaneet työn
problematiikkaa, rakennetta, tilastoaineiston käsittelyä ja tulkintaa. Nummelan ohella työni esitarkastajana toiminutta dosentti Matti Lackmania kiitän varteenotettavista neuvoista. Jyväskylän yliopiston historian laitosta kiitän tilastoaineiston tietokoneajosta ja graafisten esitysten laadinnasta sekä lehtori Marja Käsmää kieliasun tarkastamisesta.

Olen monet kiitokset velkaa myös useiden arkistojen ja kirjastojen henkilökunnalle lähinnä Jyväskylässä, Helsingissä, Keravalla, Oulussa ja Kuusamossa. Kiitokset kuuluvat myös arvokkaimmalle taustatuelleni, perheelleni, vaimolleni Siljalle ja nyt jo aikuistuneille lapsilleni Kristianille, Maaritille ja Ilkalle sekä kani Vikille, joka on ollut loppusuoran uskollinen seuralainen jalkojeni juuressa niin työn ilon kuin ankeiden hetkien aikana.

Jos tämä työ, niin kuin toivon, tuo jotain valaistusta tutkimusongelmaan, olen kovin iloinen. Minulle henkilökohtaisesti varhaissosialismin parissa uurastaminen on tuonut paljon iloa ja elämyksiä. Nähty vaiva on ollut kokemisen arvoinen.

Kuusamossa, pääsiäisenä 1995
Matti Kyllönen