Ostoskorin sisältö0  tuotetta - Yhteensä 0.00 €


15.4.2012

Peruskalliosta kajahtaa - Kuusamosta!

Turhia ovat puheet perussuomalaisen aatteen heikkenemisestä ja siitä, että liikkeen puhti olisi laantumassa. Ei ole, vaan nyt se vasta puhti todella Suomen kansan syvistä riveistä nousee, sillä Euroopan unionin ihanuus ja erityisesti euromaiden “keskinäisen avunannon” seuraukset purevat itäkairassa sillä kovuudella, että vakaatkin ihmiset säätyyn katsomatta uskaltavat ja haluavat lähteä liikkeelle ja sanomaan huolensa: “Ei mene hyvin.“ “Suuntaa on muutettava.” “Rikasta Suomen valtiota esittäminen ja sillä leikkiminen on lopetettava”.

Tämän koin Kuusamossa perjantaina ja lauantaina perinteisillä kaupan kevätmarkkinoilla, joille Kuusamon Perussuomalaiset ry. oli pystyttänyt telttansa. Paikalle kutsuttuna osallistuin aatteemme markkinointiin ja ihmisten toiveiden ja neuvojen vastaanottamiseen. Kävin lyhyempiä ja pidempiä keskusteluja kymmenien ihmisten kanssa. Lisäksi sain kokemuksia toisilta kansan palvelijoilta teltallamme. Saamani palautteen ohjaamana koetan nyt maalata kuvaa siitä, miltä Suomi Kuusamosta katsottuna näyttää.

Kuolo kulkee itäkairassa

Keskeisin viesti ihmisillä on hätä tulevaisuudesta, ei siis enää vain huoli, vaan hätä. Sitä ei enää kaihdeta sanoa. Kahdessa vuosikymmenessä koko Koillis-Suomi on kokenut raskaan väestötappion ja ostovoiman menetyksen. Kemijärven sellutehtaan ja sen jälkeen liimapalkkiyrityksen kaatuminen on madaltanut tulevaisuususkoa. Puolustusvoimien alasajo itäkairassa herättää äärettömän syvää huolestumista. Mihin kokoomus Suomea vie? Missä ovat aatteet: koti, uskonto, isänmaa?

Onneksi Kuusamossa ja Taivalkoskella toimiva ja koko Koillis-Suomea puunhankinta-alueena käyttävä kuusamolainen Pölkky Oy toimii ja on Kuusamon juustomeijerin ohella tärkeimpiä teollisia yrityksiä. Paikalliset yritykset ovat työnantajina varmimpia. Huononakaan aikana paikallinen yrittäjä ei irtisano, vaan puolustaa työpaikkoja pahimman yli, muuten ei yrittäjä uskalla katsoa työntekijöitään eikä heidän vaimojaan ja lapsiaan silmiin.

Kulta- ja muita kaivoksia odotetaan

Nyt odotetaan kuin kuuta nousevaa, että kulta- ja muut kaivokset avautuisivat ja kauan puhuttu biopolttoaineen valmistus ja oman paikallisen energian tuotanto saisi tuulta alleen. Kuusamon lämpövoimala käyttää toki osaksi puuta, mutta metsän käyttö on jatkuvasti vähäisempää kuin uusi kasvu. Metsänomistajat ovat muualla maassa ja Ruotsissa. Vuosikymmeniin ei ole kaikkia metsiä ajanmukaisesti hoidettu. Omaisuudet lahoavat metsiin - niissäkin joita vielä ei ole suojeltu. Suojelu on monien mielestä mennyt tolkuttomuuksiin. Biopolttoaineiden valmistus olisi saatava käyntiin.

Kultakaivoksiakaan ei pelätä. Uskotaan, että tiukat normit kaivoksille asettaen ne voidaan pakottaa toimimaan vastuullisesti. Sitä varmemmin mitä kotimaisempi kaivosyhtiö on. Kaivokset pitää saada omiin suomalaisiin käsiin. Ihmiset ovat halukkaita sijoittamaan niihin. Suomalaisilla on rahaa pankissa suuret määrät, huonolla korolla. Ne halutaan panna poikimaan kotimaassa ja kotiseudulla.

EU on monopoleja suosimalla tappanut kilpailun

Kun omia luonnon varoja ei käytetä, työ pakenee pois. Maito- ja karjatilat ovat kilpailussa ajettu niin lujille, että uupumus uhkaa. Muutosta parempaan odotetaan sen kautta, että vierasmaalainen ruoka nousee niin kalliiksi, että kotoiselle tuotannolle alkaa olla sijaa. Kaupan keskittyminen kahdelle marketille on vienyt kilpailun, kuten se on kadonnut muualtakin maasta. Pysyvät kaupankin alan työpaikat katoavat, ollaan pätkätyöläisten epävarmassa maailmassa.

Matkailun varaan on Kuusamossa kauan rakennettu, mutta Rukan parhaat päivät nähdään koetun. Alati kasvavat liikkumiskustannukset ja huippuunsa hinnoitellut ja raskain alv-veroin rasitetut palvelut eivät kestä. Paikallisten yrittäjien kannalta on jo kolmen vuosikymmenen ajan ollut huonoa se, että Kuusamon kunnallispolitiikka on ollut monopoleja suosivaa, omaa paikallista yrittäjyyttä sortavaa. Helsinki-Kuusamo lentoliikenne on ollut niin hinnoiteltua, että Helsingistä on lennetty alennetuin hinnoin mutka Kuusamossa, mutta kuusamolainen on maksanut aina täyden hinnan matkastaan Helsingissä. Kun nyt Finnairia on pakko saneerata, pelätään, että liipaisimella saattaa olla myös Kuusamon liikenne. No, ehkä sen joku halpayhtiö paikkaa. Tällaiset ovat korruption jäljet lentoliikenteessä. Valtion näkökulmasta on kannattanut edistää viinanjuontia Kuusamossa, matkojen takana. Eivätpähän juojat ole Helsingissä rähjäämässä.

Matkailun markkinointi on ollut vuosikymmenet Rukaa ja muita sisäpiiriin kuuluvia suosivaa ja pienyrittäjiä sortavaa. Matkailun markkinointi on Ruka-keskeistä. Kauempana olevien palvelujen kauppa ei käy. Tämä on vuosikymmenten aikainen ongelma. Pienmajoittajan on ollut vaikea saada näkyvyyttä, vaikka kuinka maksaisi osansa. Ruka-keskeisyyteen vaikuttaa se, että kuusamolaisilla päättäjillä on omia bisneksiä Rukalla. Kunnan rahat suuntautuvat Rukalle. “Valtuutetun ja virkamiehen oma etu on myös kunnan etu.“ Tämä on vanha “absoluuttinen fakta”.

Maalaisliitto-keskustan satavuotisen monopolin lasku langennut maksettavaksi

Kuusamoa on hallinnut maalaisliitto-keskusta sata vuotta. Keskeinen asia toiseen maailmansotaan asti oli maatalouden nostaminen ja Oulun-Kuusamon rautatien saanti. Maatalous nousi kukoistukseen, mutta 1966 alkoi alasajo. Muut puolueet ajoivat matkailun nostoa jo 1930-luvulta lähtien. Koskisodan jälkeen matkailu nousi. Keskusta tuli mukaan matkailuun vasta kun maatalous oli romahtanut ja vennamolaisuus oli noussut Koillismaallakin.

Keskustavetoinen kunta lähti nostamaan matkailua 1980-luvun lopulla keskittämällä ja Ruka- vetoisuuteen nojautuen. Kunnanjohtaja, nimismies, osuuspankinjohtaja ja kaavajohtaja lähtivät rikollisella tavalla ajamaan omaa etuaan ja tulivat ns. Tulihta-jutussa 1990-luvun puolimaissa tuomituiksi ja menettämään virkansa ja toimensa.

Uusi poliisin johto sanoutui Kuusamossa heti irti Tulihta -rikollisuudesta. Kuusamon kunta ei ole koskaan julkisesti siitä irtisanoutunut. Kaavoitus on edelleen keskeisin kunnan vallan muoto ja myös epätasa-arvon ylläpitäjä. Kaavoitus ei ole tasapuolista. Kuusamon valtaväylä Ouluntie-Kitkantie olisi 1990-luvun alussa pääasiassa valtion varoin uudistettu ja kirkonkylän liikekeskusta olisi päästy liike-elämän kannalta modernisoimaan, mutta sen enempää katuja kuin kaavaakaan ei uusittu, vaan alettiin suosia Torangin peltoaukeita ja Rukan aluetta. Nyt on Ouluntietä uusittu, mutta Kitkantie on rähjäinen.

Torankiin ja Rukalle ovat Kuusamon “uusrikkaat” kunnan, Suomen valtion ja unionin tukiaisin valtakeskuksiaan rakentaneet. Prisma ja K-market saivat rauhassa kunnan kaavoituksen suosimana ja monopolisoimana riistää Kirkonkylän liikekeskuksen ostovoiman ja työpaikat niissä. Mitään nettotyöpaikkojen lisäystä ne eivät ole tuoneet, enempää kuin Rukakaan, jonne EU:n ja Suomen ja Kuusamon kaupungin satsauksista huolimatta ei nettokasvua näytä tulevan, vaikka toisin vakuutetaan.

On ollut kummallinen seikka vuosikymmenten ajan se, että kuusamolaiset omat koulutetut nuoret yo-merkonomit ja merkantit eivät ole työllistyneet Rukalla, vaan noin puolet porukoista on kannattanut lennättää Helsingistä Kuusamoon pätkätöihin. Veronsa he ovat maksaneet kotikuntaansa. Kuusamon kaupunki rakensi kustannuksellaan heille pätkätyöasunnot Rukalle. Jo kotikunnissaan ovat maamme kymmenettuhannet ammattiinsa koulutetut nuoret syrjäytetty, Kuusamossa se on tapahtunut pääkaupunkiseudun nuorten työllisyys- ja bailaustarpeista lähtien.

Päättäjämme aina “vallan ytimessä” - omaa kansaa sortamassa

Tällaiset asiat painavat ja suututtavat kuusamolaisia tänäkin päivänä. Oman kaupungin ihmiset eivät ole vallanpitäjille mitään muuta kuin alamaisia, maksajia. Päättäjät veljeilevät muukalaisten kanssa kansan kustantaessa viulut. Aivan kuten Euroopan Unionissa. Kuusamolaisten isäntä on Helsingissä, helsinkiläisen päättäjän isäntä Brysselissä. Valkoisen ja punaisen tsaarin nöyrä palvelija on nyt Brysselin käskyläinen - aina “vallan ytimessä”, kun oman maan kansalaisten sortamisesta on kysymys.

Kuusamon hallinnossa on jo kauan tapahtunut jokseenkin kaikki se, mikä on näkyvissä nyt Helsingin ja Brysselin välillä. Vallassa ovat henkilöt, jotka eivät parhaalla tahdollakaan arvioiden edusta alueensa parhaita asiantuntijavoimia. Paras Kuusamon myyjä pyrkii Kuusamossa valtaan ja halvimmalla Suomea myyvä pääsee vallan keskuksiin Brysselissä. Nyt pääsee jo ensi vuoden kansanedustaja suoraan ministeriksi ja eduskunnan etupenkkiin, kun ennen vasta vuosikymmenen kansanedustajan työuran jälkeen saattoi haaveilla pääsystä ministeriksi ja sitä kautta ehkä maaherraksi.

Nyt painetaan ravia kentältä suoraan europarlamenttiin kyttäämään jotain korkeaa unionin virkaa, jonka kautta pääsee tulkitsemaan EU -direktiivejä ja niiden kautta kepittämään omia lähimpiään Suomessa.

Myös Suomen valtion ylimmiltä paikoilta tähdätään EU -virkoihin, liittovaltion korkeaksi komissaariksi ja Suomi-syöjäksi.

Eihän tässä ole mitään tolkkua. Tämä liittovaltion tekele on kuten Neuvostoliitto, ehkä vieläkin pahempi siksi, että tämä kaikki tapahtuu Suomessa, jo yli sata vuotta vanhassa demokratiassa.

Kuusamossa, ja varmaankin useimmissa Suomen kunnissa, ovat asiat samalla tavalla. Kotikunnan ihmisten työllistäminen, sen hyvinvointi ja turvallisuus, ei ole aikoihin ollut luottamusmiesten eikä virkamiestenkään keskeisin arvo- ja työperustus, vaan tärkeintä heille on oma menestys.

Kuusamossa keskusta on hallinnut aina yksinkertaisella enemmistöllä, siis yksin. Siitä on seurannut, että “valtionavut ovat meidän”, “kunnan ja valtion virat ovat meidän”, “kunnalliset ilmoitusrahat ovat meidän”. Näillä he hallitsevat. Kaikki lautakunnat ovat puolueen komennossa ja kumpaakin paikallislehteä, joista toisen omistaa Suomenmaa, hallitaan kunnallisin ilmoituksin. Jos kirjoitat sopimattomia kritiikkejä tai julkaiset sopimattomia ihmisten purkauksia, menetät kunnan ja seurakunnan ilmoitukset. Sisäpiiriin kuulumaton yritys voidaan yrittää tappaa laittamalla “älä osta siltä” -puoluekello kilkattamaan. Ihmiset ovat sentään niin valistuneita, ettei tällainen ostoboikotti nykyään enää pure. Mutta haittaahan siitä aina on.

“Poliisi apuun - perussuomalaiset kiusaavat”

Tämän linjan mukaista edelleen on, että kepulaisessa paikallislehdessä, jossa sähköiselläkin puolella vallitsee ennakkosensuuri, saa kepulainen haukkua nimimerkin takaa perussuomalaisia nimeltä, mutta nimelläkään kirjoittava perussuomalainen ei saa tilaa puolustautumiselle. Uusin asia on se, että kun erästä perussuomalaista on edellä kuvatulla tavalla vuosia vainottu, hänen ei sallittu puolustautua. Niinpä hän teki oman painotuotteen ja jakoi sitä pitäjälle. Arvostelun kohde teki hänen julkaisustaan tutkintapyynnön. Se ei kuitenkaan johtanut edes esitutkintaan, vaikka asialla oli keskustapuoluelainen kirkkovaltuuston puheenjohtaja.

Vanha kepulainen keino neuvoo: jos pelkäät joutuvasi tutkinnan kohteeksi, ehätä ensiksi ja tee vastapuolesta tutkintapyyntö, niin pääset itse syyttäjän penkille ja saat 2-3 vuoden suoja-ajan, jona aikana usea rikos ehtii vanhentua. Sisäpiiriläisellä ei ole hätää; kyllä Hyvä Veli todistaa.

Perussuomalainen rakentaa peruskalliolle

Ennen vanhaan uskottiin, että totuus asui vanhoillislestadiolaisten saarnamiesten omassatunnossa. Nyt se on yksin keskustapoliitikon povitaskussa.

Ja jäljet näkyvät. Valtakunnallisesti. Tästäkö johtunee, että innokkaimmat keskustelijat teltallamme olivat juuri “entisiksi” keskustalaisiksi ilmoittautuneet. Keskustan ytimessä on vielä terveitä maalaisliittolaista osia. Mutta itse rakennus ei korjaannu, jos vain päällimmäisiä hirsikertoja uusitaan. Talo korjaantuu vasta kun pohja, jossa home, kosteus ja sairauksien siemenet asuvat, revitään ja uusitaan. Se on usein kallis ja vaikea työ. Paljon puolue- , nuoriso- ja lehtitukea vaativaa.

Tämä käsitetään, ja siksi ihmiset tulevat perussuomalaisille salvoksille, jossa perustus on maalaisliittolais-nuorsuomalaiselle kalliolle rakennettu.

Tänään kävi Kuusamon perussuomalaisten kärkiporukka perustamassa Perussuomalaisten osaston naapurikuntaan Posiolle, jossa entuudestaan on iso keskustasta-kriittinen ryhmä, ymmärtääkseni nyt Perussuomalaiseksi ryhmäksi muuttuva. Kuusamoon on perusteilla perussuomalaisten nuoriso-osasto.

Vakaalla työllä eteenpäin. Kohti kunnallisvaaleja. Me uskomme Pohjois-Suomeen ja myös Kuusamon ja koko itäkairan vankkaan menestykseen. Vakaa ja sitkeä kansa ei Brysselin herroja eikä heidän nuolijoitaan pelkää eikä kumarra. Meitä perussuomalaisella peruskalliolla seisovia eivät Brysselin tuulet nakkele.