”Musta surma” ja ”Koronatauti” ihmiskunnan vitsauksina
Mustana surmana historiassa tunnettu Euroopassakin riehunut paise- ja keuhkorutto sai alkunsa kirpuista, joita Aasiasta laivoilla kulkeutuneet mustat rotat kantoivat. Tartunta levisi 1347 Mustanmeren kautta Italiaan ja sieltä yli Euroopan. Ruttotaudin huiput osuivat suunnilleen vuosiin 1350 ja 1360. Ruotsiin tauti levisi syksyllä 1349, ja kulki yli Suomen 1350-1351.
Rutto iski äkillisesti ja uhrit menehtyivät kovia tuskien kärsien parissa päivässä. Kaikkiaan ruton arvioidaan surmanneen Euroopassa noin 25 milj. ihmistä, ainakin kolmanneksen, mahdollisesti puolet Euroopan väestöstä. Harvaan asutussa Suomessa uhrien määrä jäi suhteellisesti vähäisemmäksi. Taudin yhteiskunnallisesti vakavin seuraus oli ankara työvoimapula koko Euroopassa.
Nyt ihmettelemme maailmaan ilmestynyttä tautia koronaa. Pohdimme, miten ja miksi sellainen syntyy, mitä se saa aikaan ja minkä alku korona on? Yritän kuvata pohdintaani Euroopan kulttuurihistorian näkökumasta ensin mustaa surmaa, sitten koronaa pohtien.
Mielestäni kaikella olevaisella, olioilla, ihmisillä, esineillä ja tapahtumilla on tarkoituksensa. Tapahtumien merkitys tajutaan usein vasta sitten, kun ne tulevat tiedetyiksi.
Musta surma ja uuden ajan ihmisen synty
Euroopan suuri onnettomuus musta surma osui myöhäiskeskiaikaan. Paavin ja keisarin valta oli ulkonaisesti korkealla ja varhaisrenessanssi kukoisti kirkkotaiteessa ja kirjallisuudessa. Filosofiaa hallitsi skolastiikka. Italian kaupunkivaltioilla oli vilkkaat yhteydet itään.
Kirjassaan Uuden ajan kulttuurihistoria I (1964) itävaltalainen kulttuurihistorioitsija Egon Friedell (1878-1938) pitää mustaa surmaa ”inkubaatio- eli itämiskauden” alkuna. Kausi kesti puolitoista vuosisataa ja sen lopputuloksena syntyi eurooppalainen ihminen. Uuden ajan syntymähetkenä tapahtui ihmiskunnan vaikea sairastuminen, musta surma. Hän ei tarkoita, että rutto olisi ollut uuden ajan syynä, vaan asian laita oli päinvastainen: ensiksi oli ”uusi aika” olemassa, ja sen johdosta syntyi rutto.
Tämä on selitettävissä vain siten, että kukin aikakausi ”tekee” sairautensa, jotka kuuluvat sen fysiognomiaan kuin muukin minkä aika tuottaa: ajan taide, sotataito, uskonto, talous, fysiikka, erotiikka ja kaikki muut elämänilmaukset.
Friedellin mukaan musta surma on yhtä vähän ”uuden ajan syy” kuin raskaustila on uuden elimistön syy, vaan kummassakin tapauksessa on todellinen syy on siinä, että uusi elämänitu tulee emäruumiiseen, ja tämän tosiasian seurauksena on raskaudentila. ”Uusi henki” synnytti eurooppalaisissa ihmisissä eräänlaisen kehityssairauden, yleisen psykoosin, ja eräs sen ilmentymä oli rutto. Mistä se tuli ja miksi se syntyi, sitä ei tiedä kukaan, ”sitä ei maailmanhenki ilmaise”, Friedell sanoo.
Mustan surman vuosiin liittyi suurta epävakautta ilmastossa. Taivas ja maa olivat kapinassa. Onnettomuutta ennustavia pyrstötähtiä ilmaantui. Oli yllättävää kuivuutta, myrskytuulia ja rankkasateita. Englannissa raivosivat hirvittävät myrskyt, jättiläismäiset heinärikkaparvet olivat peltojen vitsauksena. Maanjäristykset hävittivät maita. Luonto sairasti, ja sen myötä ihminen. Maailmanlopun ennustajia esiintyi. Ilmeni myös juutalaisvainoja.
”Musta surma Jumalan rangaistus” - ruoskijaliikkeet hakivat synneilleen sovitusta
Aikalaiset pitivät mustaa surmaa Jumalan rangaistuksena. Rutto synnytti ruoskijaliikkeitä. Syntejään katuvat ihmiset kulkivat paikkakunnalta toiselle, vartalon yläosat paljaina ja hakkasivat ruoskilla itseään siten verisinä osallistuakseen Kristuksen kärsimykseen.
Ruton ennalta arvaamattomuus sai ihmiset ymmälle. Rutto säästi toisinaan kokonaisia maakuntia, sivuutti yksittäisiä taloja, katosi kokonaan noustakseen esiin taas jossakin toisessa paikassa. Se ilmeni imurauhasten ajettumisina, ruttopaiseina, ankarana päänsärkynä, suurena heikkoutena ja apatiana, toisinaan myös houreina ja johti kuolemaan ensimmäisenä, toisena, myöhäisintään seitsemäntenä päiväna.
On laskettu kaikkiaan noin 25 miljoonan eurooppalaisen kuolleen tähän hirvittävään tautiin. Silloinen ihmiskunta arveli, että oli helpompaa laskea eloonjääneet kuin kuolleet.
Euroopan ”inkubaatioaika” päättyi uskonpuhdistukseen
Se perustus, jolle keskiajan maailmankatsomus rakentui, oli periaate: reaalista ovat vain universaaliat. Todellinen ei ole yksilö, vaan sääty johon hän kuuluu. Todellinen ei ole yksityinen pappi, vaan katolinen kirkko, jonka armolahjoja pappi jakaa. On siis täysin yhdentekevää, kuka hän on ja millainen on hänen yksityiselämänsä. Vaikka hän olisi irstailija, mässäilijä, valehtelija, se ei loukkaa hänen virkansa pyhyyttä, koska hän ei ole todellinen.
Todellinen ei ollut myöskään ritari, joka ottelee turnajaisissa kauniin naisen lempeä tavoitellen ja joka luvatussa maassa taistelee, vaan hän on ritarillisen yhteisön ihanne, joka sulkee hänet suojiinsa ja kannattaa häntä.
Todellinen ei ole myökään taiteilija, joka runoilee kiveen tai lasiin, vaan todellinen on komea, korkealle ulottuva kirkkorakennus, jonka hän on luonut yhdessä lukuisten taiteilijan ja rakentajien kanssa.
Todellisia eivät ole myöskään ole ajatukset, joita inhimillinen henki yksinäisissä ponnisteluissaan luo, vaan todellisia ovat uskon ikuiset totuudet, joita yksilön on puolustettava, järjesteltävä ja selitettävä. Näin siis kirkko opetti, että kristinusko on tosi ja myös järjen mukainen. Tahto on tietoa merkittävämpi. Universalia realia sunt, yleiskäsitteet ovat todellisia. Egon Friedell sanoi: Universalia sunt nomina, yleiskäsitteet ovat pelkkiä sanoja, sanahelinää. Asian, ihmisen, olion ihanne ei vastaa yksilötasolla todellisuutta. - Tässä on paljon yhteyttä nykypäivään.
Inkubaatioajan seurauksia islamin tunkeutuminen Konstantinopoliin ja Balkanille
Paavi ja katolinen kirkko ja katolilaisuutta puolustava keisari menettivät arvovaltaansa. Anekauppa oli tuonut kirkolle paljon rahaa ja rappioittanut sitä. Paavin ja katolisen kirkon arvovaltaa koetettiin pönkittää kerskarakentamisella Vatikaanissa ja muualla. Universaaliajattelu murtui. Yliopistot harjoittivat tieteitä ja levittivät tietoa. Säädyt alkoivat hajota. Väestöä siirtyi kaupunkeihin. Porvareiden mahti kasvoi. Kaupunki-ilma teki vapaaksi, sanottiin.
Kansallinen ajattelu vahvistui. Latinan kielen rinnalle ja sijaan vaadittiin ja tarjottiin kansankielistä kirjallisuutta. Kirjapaino ja ruuti uudistivat tiedonvälitystä ja sotataitoa. Kansallisvaltiot ja parlamentit kehittyivät. Tämä oli inkubaatioajan loppunäytöstä: vanha väistyi, uusi vahvistui.
Eurooppa kokonaisuutena oli kuitenkin edelleen heikko. Ranska ja Englanti kävivät satavuotista sotaansa.
Euroopan heikkous antoi islamille mahdollisuuden vyöryä yhä syvemmälle Eurooppaan. Konstantinopolin valloituksen 1453 jälkeen islam levisi Balkanille. Muslimien ”kotoutuminen” sinne ei ole ollut ainakaan liian nopeata, ajatellaanpa vain Jugoslavian hajoamissotia 1990-luvulla.
Uudenajan Euroopan synty uskonpuhdistuksen kautta
Paavinkirkon vastainen uskonpuhdistus alkoi, kun augustinolaismunkki tohtori Martti Luther (s.1483) lokakuun 30. päivänä 1517 anekauppias Tetzelin ärsyttämänä naulasi 95 teesiään Wittenbergin linnankirkon oveen. Epätosi oli paljastettu ja rappio osoitettu todeksi.
Uskonpuhdistus mursi paavinvallan suuressa osaa Eurooppaa, nosti yksilön ylösnousemukseen rukoilemaan suoraan Jumalalle, lukemaan Raamattua omalla äidinkielellään ja saamaan katuvana syntinsä anteeksi yksin armosta Jeesuksen Kristuksen kärsimyskuoleman vuoksi. Raamattu on kristillisen uskon ja elämän ainoa ohje.
Uskonpuhdistus sai kannatusta etupäässä germaanisten kansojen keskuudessa romaanisten kansojen jäädessä pääasiassa katolisiksi. Tämä merkitsi germaanisten kansojen merkityksen lisääntymistä Euroopassa. Uskonvapauden periaate raivasi resessanssin henkisen tavoin tietä yleiselle ajatuksenvapaudelle, kansansivistyksen kohoamiselle protestanttisissa maissa. Kouluopetuksen ohjelma maallistui.
Valtion vaikutusvalta ja tehtävät laajenivat, kun kirkon ylin johto tuli valtion käsiin. Myös kirkon omaisuuden siirto valtiolle vahvisti valtiota. Kansallisvaltiot kehittyivät ja vahvistuivat. Itsenäistyessään Pohjolan valtiot saivat lippuunsa Kristuksen ristin.
Tänään EU:ssa Pohjolan valtiot sekä Hollanti ja Saksa ovat edustaneet varsin yhtenäistä, omillaan toimeen tulevien valtioiden olemusta ja linjaa. Nämä valtiot vastustavat eurobondeja, jäsenvaltioiden velkojen sosialisoimista yhteisiksi. Kun piikki on auki, pahimmin velkaantuneiden valtioiden maksuhalut hiipuvat.
Luojamme käsissä ovat maailmamme asiat edelleen ja ikuisesti
Lopuksi palaan ”mustan surman” ja nykyisen ”korona -taudin” mahdolliseen keskinäiseen yhteyteen. Mustalla surmalla oli valtavat vaikutukset uudenajan Euoopan synnylle. Tauti kaatoi vanhaa ja antoi kasvualustaa uudelle.
Onko nyt korona -taudin myötä alkamassa uusi vaihe maailmassa? Sitä emme tiedä, mutta merkit luonnossa ovat yhtäläiset. Luonto on uupunut, se tarvitsee lepoa. Lohduttavaa tässä on se, että luonto ei kaivanne pienen ihmisen pakottamista sakkorahoin ja pikkumaisin säännöksin elämään jonkun pikkuporukan ompelemassa pakkopaidoissa.
EU:n myötä Eurooppa on ajautunut takaisin paavinajan ”universaalisuuteen”, Euroopan liittovaltioon ja maailmanhallitukseen, jossa rahavalta sanelee pienen ihmisen ja pienen valtion toimet pilkuntarkasti ja riistää siltä varat, omaisuudet ja jopa sielun.
Kun Eurooppa puolitoista vuosisataa kestäneen synnytyksen kautta loi kansallisvaltiot, joille on leimallista fyysinen vapaus, yrittäjyys, uskonnon- ja ajatuksenvapaus, eivät vapaiden kansojen muodostamat valtiot ja vapaat yksilöt suostu palaamaan YK:n ja EU:n holhoukseen, koska niiden antamat käskyt tulevat maailman rahavallan ja Euroopan ja USA:n ulkopuolisten maiden muodostamalta riistovallalta.
Nuo voimat käskevät kansat liikkeelle hakemaan korkeampaa elintasoa rikkaampien maksamana. Ne julistavat ”universaalisena totuutena”, että ihmisillä ja kansoilla on ”oikeus” astua toiseen maahan ja lausua rajalla yksi taikasana, ”turvapaikka”, joka oikeuttaa hänet marssimaan vaikka Euroopan läpi Suomeen, jossa on maailman paras sosiaaliturva ja jossa ”hyväntahtoisten hölmöjen” luomat lait kieltävät heiltä kaiken muukalaisiin kohdistuvan arvostelun ja jossa myös vuorostaan kristityt ovat vainottuja ja muukalaiset vapaat sanoman kaiken haluamansa ilman rankaisemisen pelkoa. Kristittyjen maiden kansalaiset ovat vankeja omissa maissaan.
”Kruunulla kruunattu” pahuuden kuningas kukistuu, kun sen teot sanotaan julki
Kenen luoma tämä nykyinen vitsaus ”Kruunulla kruunattu kuningas” on? Ihmisen itsensä luoma kuten ”musta surmakin” oli. Molemmat olivat pahuuden luomia tuhosairauksia. ”Korona” on pahuudessaan saanut ihmiset polvilleen. Hallitukset ovat rientäneet vangitsemaan ihmiset koteihinsa, sulkemaan päiväkotinsa, koulunsa, sulkemaan vanhukset asuntoihinsa eristykseen ja kokonaisen maakunnan suljetuksi, riistämään ihmisiltä työn ja toimeentulon ja laittamalla koko kansamme sosiaaliavun varaan ja syöksemään yksityiset vailla toimeentuloa epätoivoon.
Mutta tuon pahuuden ja pimeyden kuninkaan vallan yli kajastaa valo. Niin kuin Lutherin vasaraniskujen myötä Euroopalle ja koko maailmalle koitti Kristuksen ylösnousemuksen valo, kajastaa nytkin ihmisyyden valo kaikille alas painetuille, kammiohinsa suljetuille.
Koskaan aikaisemmin ei kristityn asema Suomessa ole ollut niin ahdas kuin se on nyt. Kristinuskoa tunnustavia, Raamatun universaaliin totuuteen uskovia vainotaan. ”Universaalien ihmisoikeuksien” perään huutavat ovat aikaansaaneet Suomessa tilanteen, joka on jo lähes kommunistisen Neuvostoliiton vainojen kaltainen tila.
Pahuus lähtee pois ja kuolee, kun sen pahuus sanotaan julki, tehdään tiedettäväksi. Puhukaamme, hyvät ihmiset! Päästäkäämme paha olo puhumalla ja kirjoittamalla ulos.
Lähteet:
Egon Friedell, Euroopan kulttuurihistoria I. Suom. Erik Ahlman. Porvoo 1964. Friedellin 3-osainen kulttuurihistoria valmistui 1932. Juutalaissyntyinen Egon Friedell teki itsemurhan, kun natsit 1938 marssivat Itävaltaan.
Hartwig Frisch, Euroopan kulttuurihistoria I. Suom. Anja Samooja Gersov. Porvoo 1962.
Veit Valentin, Maailmanhistoria. Ensimmäinen osa. Suom. Kai Kaila. Porvoo 1953.
Rutto iski äkillisesti ja uhrit menehtyivät kovia tuskien kärsien parissa päivässä. Kaikkiaan ruton arvioidaan surmanneen Euroopassa noin 25 milj. ihmistä, ainakin kolmanneksen, mahdollisesti puolet Euroopan väestöstä. Harvaan asutussa Suomessa uhrien määrä jäi suhteellisesti vähäisemmäksi. Taudin yhteiskunnallisesti vakavin seuraus oli ankara työvoimapula koko Euroopassa.
Nyt ihmettelemme maailmaan ilmestynyttä tautia koronaa. Pohdimme, miten ja miksi sellainen syntyy, mitä se saa aikaan ja minkä alku korona on? Yritän kuvata pohdintaani Euroopan kulttuurihistorian näkökumasta ensin mustaa surmaa, sitten koronaa pohtien.
Mielestäni kaikella olevaisella, olioilla, ihmisillä, esineillä ja tapahtumilla on tarkoituksensa. Tapahtumien merkitys tajutaan usein vasta sitten, kun ne tulevat tiedetyiksi.
Musta surma ja uuden ajan ihmisen synty
Euroopan suuri onnettomuus musta surma osui myöhäiskeskiaikaan. Paavin ja keisarin valta oli ulkonaisesti korkealla ja varhaisrenessanssi kukoisti kirkkotaiteessa ja kirjallisuudessa. Filosofiaa hallitsi skolastiikka. Italian kaupunkivaltioilla oli vilkkaat yhteydet itään.
Kirjassaan Uuden ajan kulttuurihistoria I (1964) itävaltalainen kulttuurihistorioitsija Egon Friedell (1878-1938) pitää mustaa surmaa ”inkubaatio- eli itämiskauden” alkuna. Kausi kesti puolitoista vuosisataa ja sen lopputuloksena syntyi eurooppalainen ihminen. Uuden ajan syntymähetkenä tapahtui ihmiskunnan vaikea sairastuminen, musta surma. Hän ei tarkoita, että rutto olisi ollut uuden ajan syynä, vaan asian laita oli päinvastainen: ensiksi oli ”uusi aika” olemassa, ja sen johdosta syntyi rutto.
Tämä on selitettävissä vain siten, että kukin aikakausi ”tekee” sairautensa, jotka kuuluvat sen fysiognomiaan kuin muukin minkä aika tuottaa: ajan taide, sotataito, uskonto, talous, fysiikka, erotiikka ja kaikki muut elämänilmaukset.
Friedellin mukaan musta surma on yhtä vähän ”uuden ajan syy” kuin raskaustila on uuden elimistön syy, vaan kummassakin tapauksessa on todellinen syy on siinä, että uusi elämänitu tulee emäruumiiseen, ja tämän tosiasian seurauksena on raskaudentila. ”Uusi henki” synnytti eurooppalaisissa ihmisissä eräänlaisen kehityssairauden, yleisen psykoosin, ja eräs sen ilmentymä oli rutto. Mistä se tuli ja miksi se syntyi, sitä ei tiedä kukaan, ”sitä ei maailmanhenki ilmaise”, Friedell sanoo.
Mustan surman vuosiin liittyi suurta epävakautta ilmastossa. Taivas ja maa olivat kapinassa. Onnettomuutta ennustavia pyrstötähtiä ilmaantui. Oli yllättävää kuivuutta, myrskytuulia ja rankkasateita. Englannissa raivosivat hirvittävät myrskyt, jättiläismäiset heinärikkaparvet olivat peltojen vitsauksena. Maanjäristykset hävittivät maita. Luonto sairasti, ja sen myötä ihminen. Maailmanlopun ennustajia esiintyi. Ilmeni myös juutalaisvainoja.
”Musta surma Jumalan rangaistus” - ruoskijaliikkeet hakivat synneilleen sovitusta
Aikalaiset pitivät mustaa surmaa Jumalan rangaistuksena. Rutto synnytti ruoskijaliikkeitä. Syntejään katuvat ihmiset kulkivat paikkakunnalta toiselle, vartalon yläosat paljaina ja hakkasivat ruoskilla itseään siten verisinä osallistuakseen Kristuksen kärsimykseen.
Ruton ennalta arvaamattomuus sai ihmiset ymmälle. Rutto säästi toisinaan kokonaisia maakuntia, sivuutti yksittäisiä taloja, katosi kokonaan noustakseen esiin taas jossakin toisessa paikassa. Se ilmeni imurauhasten ajettumisina, ruttopaiseina, ankarana päänsärkynä, suurena heikkoutena ja apatiana, toisinaan myös houreina ja johti kuolemaan ensimmäisenä, toisena, myöhäisintään seitsemäntenä päiväna.
On laskettu kaikkiaan noin 25 miljoonan eurooppalaisen kuolleen tähän hirvittävään tautiin. Silloinen ihmiskunta arveli, että oli helpompaa laskea eloonjääneet kuin kuolleet.
Euroopan ”inkubaatioaika” päättyi uskonpuhdistukseen
Se perustus, jolle keskiajan maailmankatsomus rakentui, oli periaate: reaalista ovat vain universaaliat. Todellinen ei ole yksilö, vaan sääty johon hän kuuluu. Todellinen ei ole yksityinen pappi, vaan katolinen kirkko, jonka armolahjoja pappi jakaa. On siis täysin yhdentekevää, kuka hän on ja millainen on hänen yksityiselämänsä. Vaikka hän olisi irstailija, mässäilijä, valehtelija, se ei loukkaa hänen virkansa pyhyyttä, koska hän ei ole todellinen.
Todellinen ei ollut myöskään ritari, joka ottelee turnajaisissa kauniin naisen lempeä tavoitellen ja joka luvatussa maassa taistelee, vaan hän on ritarillisen yhteisön ihanne, joka sulkee hänet suojiinsa ja kannattaa häntä.
Todellinen ei ole myökään taiteilija, joka runoilee kiveen tai lasiin, vaan todellinen on komea, korkealle ulottuva kirkkorakennus, jonka hän on luonut yhdessä lukuisten taiteilijan ja rakentajien kanssa.
Todellisia eivät ole myöskään ole ajatukset, joita inhimillinen henki yksinäisissä ponnisteluissaan luo, vaan todellisia ovat uskon ikuiset totuudet, joita yksilön on puolustettava, järjesteltävä ja selitettävä. Näin siis kirkko opetti, että kristinusko on tosi ja myös järjen mukainen. Tahto on tietoa merkittävämpi. Universalia realia sunt, yleiskäsitteet ovat todellisia. Egon Friedell sanoi: Universalia sunt nomina, yleiskäsitteet ovat pelkkiä sanoja, sanahelinää. Asian, ihmisen, olion ihanne ei vastaa yksilötasolla todellisuutta. - Tässä on paljon yhteyttä nykypäivään.
Inkubaatioajan seurauksia islamin tunkeutuminen Konstantinopoliin ja Balkanille
Paavi ja katolinen kirkko ja katolilaisuutta puolustava keisari menettivät arvovaltaansa. Anekauppa oli tuonut kirkolle paljon rahaa ja rappioittanut sitä. Paavin ja katolisen kirkon arvovaltaa koetettiin pönkittää kerskarakentamisella Vatikaanissa ja muualla. Universaaliajattelu murtui. Yliopistot harjoittivat tieteitä ja levittivät tietoa. Säädyt alkoivat hajota. Väestöä siirtyi kaupunkeihin. Porvareiden mahti kasvoi. Kaupunki-ilma teki vapaaksi, sanottiin.
Kansallinen ajattelu vahvistui. Latinan kielen rinnalle ja sijaan vaadittiin ja tarjottiin kansankielistä kirjallisuutta. Kirjapaino ja ruuti uudistivat tiedonvälitystä ja sotataitoa. Kansallisvaltiot ja parlamentit kehittyivät. Tämä oli inkubaatioajan loppunäytöstä: vanha väistyi, uusi vahvistui.
Eurooppa kokonaisuutena oli kuitenkin edelleen heikko. Ranska ja Englanti kävivät satavuotista sotaansa.
Euroopan heikkous antoi islamille mahdollisuuden vyöryä yhä syvemmälle Eurooppaan. Konstantinopolin valloituksen 1453 jälkeen islam levisi Balkanille. Muslimien ”kotoutuminen” sinne ei ole ollut ainakaan liian nopeata, ajatellaanpa vain Jugoslavian hajoamissotia 1990-luvulla.
Uudenajan Euroopan synty uskonpuhdistuksen kautta
Paavinkirkon vastainen uskonpuhdistus alkoi, kun augustinolaismunkki tohtori Martti Luther (s.1483) lokakuun 30. päivänä 1517 anekauppias Tetzelin ärsyttämänä naulasi 95 teesiään Wittenbergin linnankirkon oveen. Epätosi oli paljastettu ja rappio osoitettu todeksi.
Uskonpuhdistus mursi paavinvallan suuressa osaa Eurooppaa, nosti yksilön ylösnousemukseen rukoilemaan suoraan Jumalalle, lukemaan Raamattua omalla äidinkielellään ja saamaan katuvana syntinsä anteeksi yksin armosta Jeesuksen Kristuksen kärsimyskuoleman vuoksi. Raamattu on kristillisen uskon ja elämän ainoa ohje.
Uskonpuhdistus sai kannatusta etupäässä germaanisten kansojen keskuudessa romaanisten kansojen jäädessä pääasiassa katolisiksi. Tämä merkitsi germaanisten kansojen merkityksen lisääntymistä Euroopassa. Uskonvapauden periaate raivasi resessanssin henkisen tavoin tietä yleiselle ajatuksenvapaudelle, kansansivistyksen kohoamiselle protestanttisissa maissa. Kouluopetuksen ohjelma maallistui.
Valtion vaikutusvalta ja tehtävät laajenivat, kun kirkon ylin johto tuli valtion käsiin. Myös kirkon omaisuuden siirto valtiolle vahvisti valtiota. Kansallisvaltiot kehittyivät ja vahvistuivat. Itsenäistyessään Pohjolan valtiot saivat lippuunsa Kristuksen ristin.
Tänään EU:ssa Pohjolan valtiot sekä Hollanti ja Saksa ovat edustaneet varsin yhtenäistä, omillaan toimeen tulevien valtioiden olemusta ja linjaa. Nämä valtiot vastustavat eurobondeja, jäsenvaltioiden velkojen sosialisoimista yhteisiksi. Kun piikki on auki, pahimmin velkaantuneiden valtioiden maksuhalut hiipuvat.
Luojamme käsissä ovat maailmamme asiat edelleen ja ikuisesti
Lopuksi palaan ”mustan surman” ja nykyisen ”korona -taudin” mahdolliseen keskinäiseen yhteyteen. Mustalla surmalla oli valtavat vaikutukset uudenajan Euoopan synnylle. Tauti kaatoi vanhaa ja antoi kasvualustaa uudelle.
Onko nyt korona -taudin myötä alkamassa uusi vaihe maailmassa? Sitä emme tiedä, mutta merkit luonnossa ovat yhtäläiset. Luonto on uupunut, se tarvitsee lepoa. Lohduttavaa tässä on se, että luonto ei kaivanne pienen ihmisen pakottamista sakkorahoin ja pikkumaisin säännöksin elämään jonkun pikkuporukan ompelemassa pakkopaidoissa.
EU:n myötä Eurooppa on ajautunut takaisin paavinajan ”universaalisuuteen”, Euroopan liittovaltioon ja maailmanhallitukseen, jossa rahavalta sanelee pienen ihmisen ja pienen valtion toimet pilkuntarkasti ja riistää siltä varat, omaisuudet ja jopa sielun.
Kun Eurooppa puolitoista vuosisataa kestäneen synnytyksen kautta loi kansallisvaltiot, joille on leimallista fyysinen vapaus, yrittäjyys, uskonnon- ja ajatuksenvapaus, eivät vapaiden kansojen muodostamat valtiot ja vapaat yksilöt suostu palaamaan YK:n ja EU:n holhoukseen, koska niiden antamat käskyt tulevat maailman rahavallan ja Euroopan ja USA:n ulkopuolisten maiden muodostamalta riistovallalta.
Nuo voimat käskevät kansat liikkeelle hakemaan korkeampaa elintasoa rikkaampien maksamana. Ne julistavat ”universaalisena totuutena”, että ihmisillä ja kansoilla on ”oikeus” astua toiseen maahan ja lausua rajalla yksi taikasana, ”turvapaikka”, joka oikeuttaa hänet marssimaan vaikka Euroopan läpi Suomeen, jossa on maailman paras sosiaaliturva ja jossa ”hyväntahtoisten hölmöjen” luomat lait kieltävät heiltä kaiken muukalaisiin kohdistuvan arvostelun ja jossa myös vuorostaan kristityt ovat vainottuja ja muukalaiset vapaat sanoman kaiken haluamansa ilman rankaisemisen pelkoa. Kristittyjen maiden kansalaiset ovat vankeja omissa maissaan.
”Kruunulla kruunattu” pahuuden kuningas kukistuu, kun sen teot sanotaan julki
Kenen luoma tämä nykyinen vitsaus ”Kruunulla kruunattu kuningas” on? Ihmisen itsensä luoma kuten ”musta surmakin” oli. Molemmat olivat pahuuden luomia tuhosairauksia. ”Korona” on pahuudessaan saanut ihmiset polvilleen. Hallitukset ovat rientäneet vangitsemaan ihmiset koteihinsa, sulkemaan päiväkotinsa, koulunsa, sulkemaan vanhukset asuntoihinsa eristykseen ja kokonaisen maakunnan suljetuksi, riistämään ihmisiltä työn ja toimeentulon ja laittamalla koko kansamme sosiaaliavun varaan ja syöksemään yksityiset vailla toimeentuloa epätoivoon.
Mutta tuon pahuuden ja pimeyden kuninkaan vallan yli kajastaa valo. Niin kuin Lutherin vasaraniskujen myötä Euroopalle ja koko maailmalle koitti Kristuksen ylösnousemuksen valo, kajastaa nytkin ihmisyyden valo kaikille alas painetuille, kammiohinsa suljetuille.
Koskaan aikaisemmin ei kristityn asema Suomessa ole ollut niin ahdas kuin se on nyt. Kristinuskoa tunnustavia, Raamatun universaaliin totuuteen uskovia vainotaan. ”Universaalien ihmisoikeuksien” perään huutavat ovat aikaansaaneet Suomessa tilanteen, joka on jo lähes kommunistisen Neuvostoliiton vainojen kaltainen tila.
Pahuus lähtee pois ja kuolee, kun sen pahuus sanotaan julki, tehdään tiedettäväksi. Puhukaamme, hyvät ihmiset! Päästäkäämme paha olo puhumalla ja kirjoittamalla ulos.
Lähteet:
Egon Friedell, Euroopan kulttuurihistoria I. Suom. Erik Ahlman. Porvoo 1964. Friedellin 3-osainen kulttuurihistoria valmistui 1932. Juutalaissyntyinen Egon Friedell teki itsemurhan, kun natsit 1938 marssivat Itävaltaan.
Hartwig Frisch, Euroopan kulttuurihistoria I. Suom. Anja Samooja Gersov. Porvoo 1962.
Veit Valentin, Maailmanhistoria. Ensimmäinen osa. Suom. Kai Kaila. Porvoo 1953.