Ostoskorin sisältö0  tuotetta - Yhteensä 0.00 €


Maahanmuutto nakertaa hyvinvointivaltiomme perustusta

On tunnetusti vaikeata löytää Suomen valtion tiedostoista yksiselitteistä tietoa maahanmuuton kustannuksista. Vuodelle 2016 oli kustannuksiksi ennustettu hieman yli 800.000 euroa, mutta eipä se tainnut riittää, koska lisätalousarvioissa on summia lisätty. Vuoden 2017 talousarvioselotuksista löytyy arvioita että kustannukset laskisivat. Kun julkisen vallan hallussa olevaa tietoa piilotellaan, kertoo se salaamisen tarpeesta, ja se on huonoa hallintoa, johon toivoisi korjausta.

Perussuomalaisia on paljon arvosteltu maahanmuuttokriittisyyden vuoksi. Onko heillä tutkimustietoa kantansa perustaksi? Kyllä on. Hyvä maahanmuuttotutkimuksen lähde on Suomen Perusta -niminen ajatushautomo (www.suomenperusta.fi), jonka tutkimustulokset ansaitsisvat tulla käytetyksi valtionvallinnossa, etenkin sisäministeriössä ja julkaistuiksi Ylessä, Helsingin Sanomissa ja muissa ns. valtamedioissa.

Poimin muutamia näkökohtia ajatushautomon toiminnanjohtajan Simo Grönroosin tutkimuksesta ”Suomi ja Eurooppa kansainvaelluksen kohteena”. Grönroos ampuu alas muun muassa EK:n Jyrki Häkämiehen, ekonomistien Juhana Vartiaisen ja Jaakko Kianderin ym. näkemykset siitä, että Suomi tarvitsee mittavaa maahanmuuttoa ja että maamme talous jopa hyötyy siitä. HS on puolestaan levittänyt OECD:n tietoa, että maahanmuutto hyödyttää Suomen julkista taloutta 0,16 prosenttia bruttokansantuotteesta. Aiheellisesti Grönroos huomauttaa, ettei OECD:n tutkimus ota huomioon sitä seikkaa mistä maahanmuuttajat tulevat.

Somaliasta ja Irakista tulleista suurin taloudellinen rasitus – saksalaisista suurin hyöty Suomelle

Simo Grönroos meneekin asian ytimeen eli siihen mistä maahanmuuttajat Suomeen tulevat ja selvittää mikä vaikutus kullakin Suomeen tulleella 20–62-vuotiaalla työikäisellä muuttajalla oli Suomen julkiseen talouteen vuonna 2011. Kymmenestä suurimmista muuttajamaista tulleista Suomen julkiselle taloudelle ainoastaan saksalainen muuttaja ylsi Suomelle plus-merkkiseen tulokseen, joka oli hieman yli 2000 euroa/tulija. Rankimmat rasitukset Suomen julkiselle taloudelle aiheuttavat maat olivat seuraavat: Somalia -14.000, Irak -13.500, Thaimaa -6.300, Entinen Jugoslavia -5.800, Turkki -4.100, Entinen Neuvostoliitto -3.900, Kiina -3.300, Ruotsi -1.800 ja Viro -1.100. Muuttajien keskimääräinen nettorasitus oli -3.800 euroa. Näistä kymmenestä suurimmasta maahanmuuttajajoukosta ainoastaan saksalainen työikäinen maksoi enemmän veroja kuin sai tulonsiirtoja ja käytti julkisia palveluja.

Tutkimustuloksista on tehtävissä se selkeä johtopäätös, että maahanmuuttajat kannattaa pyrkiä saamaan mahdollisimman läheltä, oloista ja ihmisistä, jotka kulttuurinsa ja perimänsä puolesta ovat mahdollisimman lähellä Suomea ja suomalaisia. Tämä sopii jo maatiaisjärkeen.

Tutkimustuloksiin liittyy vielä tärkeä asia: työikäiset 20–62 -vuotiaat suomalaiset maksoivat vuonna 2011 noin +100 eroa enemmän veroja kuin saivat yhteiskunnalta tulonsiirtoina ja palveluina.

Maamme kantokyky nollassa jo ennen vuoden 2015 suurvaellusta

Havaintoni Grönroosin tutkimuksesta on, että maamme julkinen talous oli jo 2011 nollatilanteessa. Kannattavaksi mainostettu maahanmuutto ei tuonut vaurautta, vaan alkoi köyhdyttää Suomea. Silti suurvyöryn vuonna 2015 annettiin tulla rikkaan Saksan mallin mukaan. Mitä sitten maahanmuutto Suomelle maksaa?

Tutkija Simo Grönroos tiivistää maahanmuuton nettovaikutukset seuraavasti:
”Negatiivisin vaikutus Suomen julkiselle taloudelle on tutkimuksen mukaan Somaliasta ja Irakista tulleilla muuttajilla. Näistä maista tulleiden työikäisten muuttajien Suomen julkiselle taloudelle henkeä kohden aiheuttama vuosittainen nettovaikutus on 13.000–14.000 euroa negatiivinen. Maahanmuuttajien lähtöalueita tarkasteltaessa suurimmat nettokulut aiheutuvat Lähi-Idän, Pohjois-Afrikan ja Keski-Aasian alueelta (LIPAKA) tulevista muuttajista. Keskimääräinen työikäisen kyseiseltä alueelta tulevan muuttajan vuosittainen nettovaikutus Suomen julkiselle taloudelle on -10.000 euroa.”

Nyt varmaankin huomautetaan, että LIPAKA-alueelta tulleetkin ajan mittaan työllistyvät. Tosiasia on, että vielä kahdenkymmenen maassaolovuoden jälkeen irakilaisten työllisyysaste oli vuonna 2011 vain 43 % ja somalien 37 %.

Mitä sitten maahanmuutto kokonaisuutena maksaa Suomen valtiolle? Matillisen arvion mukaan 30.000 siirtolaista aiheuttaisi Suomen julkiselle taloudelle 300.000 euron kulut, mikäli kulut lasketaan Lähi-Idän, Pohjois-Afrikan ja Keski-Aasian vuosittaisten -10.000 euron nettovaikutuksen mukaan. Tällöin 180.000 tulijaa aiheuttaisi vuodessa -1,8 miljardin euron nettokustannuksen. Laskelmista puuttuvat kotouttamiskulut.

Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä esitti 12.9.1915 ministeriön arviona oleskeluluvan saaneen turvapaikanhakijan vuosikustannuksiksi 13.200 euroa. Varainhoitoyhtiö Front ilmoitti yhden turvapaikanhakijan vuosikustannuksiksi 30.000 euroa ja julkisen talouden kustannuksiksi 1,5 miljardia euroa, mikäli turvapaikanhakijoita on 50.000.

Tutkija Simo Grönroos esittää vielä vakuuttavia näkökohtia maahanmuuttajien asuttamisesta, monikulttuurisuuden aiheuttamasta yhteiskunnan hajoamisesta ja maahanmuuton aiheuttamasta rikollisuuden kasvusta. Kaikesta tästä julkinen valta ja valtamediat ovat kovin vähän jakaneet tietoa.

Oman kansan rankaiseminen maahanmuuton kustannusten vuoksi lopetettava

Mielestäni huolestuttavaa on se, että ne ihmiset, jotka koettavat suojella kansakuntamme rakentamaa hyvinvointivaltiota, saavat osakseen pilkkaa ja syytöksiä populismista ja rasismista.

Vastuullisten kansalaisten, vastuullisten poliittisten puolueiden, hallitusvallan, eduskunnan ja riippumattomien tuomoistuinten tulisi olla hyvinkin tarkkaavaisina sen suhteen, mitä hallitsemattoman ja ”vääristä maista” tulevan maahanmuuton seurauksena hyvinvointivaltio Suomelle ja Suomen kansalle tapahtuu.

Näkemykseni mukaan globalisaation hurmahenkisyyden aika on ohi. EU on hajoamassa. Kansallismielisyys nousee virheellisen EU-politiikan seurauksena. Kansat ja valtiot suojautuvat. Suomen ei pidä jäädä tässä kehityksessä suojattomaksi kansainväliseksi huoltovaltioksi, jota työhaluiset karttavat ja työtä vieroksuvat suosivat. Hallituksen ja eduskunnan on alettava katsoa maahanmuuton arkea silmiin ja käännettävä politiikan suuntaa omaa kansaa suosivaksi ja lopetettava oman kansan rankaiseminen piilossa pidettyjen maahanmuuton kasvavien kustannusten maksajana.