Neljännesvuosisadan mittaisen EU-jäsenyyden seurauksena Suomi on vakavissa ongelmissa. Olemme syvästi velkaantuneita. Valtiontalouden pysyvä alijäämä ilman koronakustannuksia on 10 mrd euroa. Kansamme uusiutuminen, syntyvyys, on 1860-luvun nälkävuosien tasoa. Lukuisat parhaassa työiässä olevat ihmiset ovat työttömyyden vuoksi syrjäytyneitä. Alkoholi ja huumeet tuhoavat nuoriakin ikäluokkiamme. Perheiden hajoamisen seurauksena lapsia ja nuoria päätyy huonoille teille. Ihmisten hyväksikäyttö on yleistynyt ja raaistunut tapoihin ja mittasuhteisiin, joita aikaisemmat sukupolvet eivät edes voineet kuvitella Suomessa tapahtuviksi.
”Syntiä ei ole ja kaikki pääsevät taivaaseen”
Liittyminen EU:hun kansanäänestyksen antamalla 57 prosentin valtuutuksella ei tapahtunut eduskunnassa perustuslain säätämisjärjestyksessä, vaan laittomasti. Lainsäädäntövallastamme olemme jo tähän mennessä antaneet pois keskeiset osat. Suuri valtiosääntöön liittyvä muutos on ollut tasavallan presidentin vallan riistäminen. Vallaton eduskunta on alkanut käyttäytyä vallattomasti. Suomi on joutunut 450 miljoonaa asukasta käsittävän valtarakennelman pelinappulaksi ja rahallisen ryöstön kohteeksi. Ilman kansanäänestystä toteutettu liittyminen yhteiseen rahaan euroon on vienyt Suomelta mahdollisuuden devalvoida. Kilpailukykymme on muihin Pohjoismaihin verrattuna heikko. Säästäjien rahoille ei makseta korkoa. Velalliset saavat korotonta, jopa miinuskorkoista lainaa ja lisäävät varallisuuttaan säästäjien kustannuksella. Suurin osa Suomesta on ”kehitysaluetta”, jonka väestö menettää omaisuuttaan ja joutuu lähtemään kotiseudultaan. Itsenäisen Suomen aikaisia kehitysaluelakeja ei enää ole. Jäsen- ja muita maksuja sekä maahanmuuttokustannuksia maksetaan EU:lle ja muulle maailmalle varovasti arvioiden puolenkymmentä miljardia vuodessa. ”Omista rahoistamme” saamme kuitenkin vain murusia takaisin Suomeen. Vaarallisinta Suomelle on poliittisen ”eliittimme” ja mediamme vieraantuminen oman maan etujen ajamisesta. Yhteisten varojen väärinkäyttö on häpeämättömän laajaa eikä julkisuuskaan väärinkäyttäjiä hetkeuta, koska etuoikeutetuilla on erioikeutettu syytesuoja tavallisiin kansalaisiin verrattuna. Tämä on masentavaa. Moni kysyy, onko äänestämisellä enää merkitystä, kun moraalillakaan ei näytä enää olevan merkitystä. ”Syntiä ei enää ole ja kaikki pääsevät taivaaseen”.
1860-luvun nälkävuosien nostattama taloudellinen ja henkinen kasvu
Tämän vapaamielisen riehakkaasti elävän ihmiskunnan meno on pysäytetty koronaepidemian toimesta. Korkeimman voimalla on osoitettu, ettei ihmiskunnan tie tieteen monista saavutuksista huolimatta ole ihmisen määrättävissä. Luonto iskee opettavaisella voimalla niin lujasti kuin tarpeen on, jotta ihminen ”arvaisi oman tilansa” ja muuttaisi käytöstään.Nälkä, kulkutaudit ja sodat ovat ihmiskunnan yleisimpiä vitsauksia. 1850-luvulla Vienan-Karjalassa ja Koillismaalla koetut kato- ja nälkävuodet laajenivat 1860-luvulla koko Suomeen. Kansamme pantiin kontalleen. Koillis-Suomen ruokatilannetta heikensi metsien arvonnoususta johtunut kaskenpolton kieltäminen vuonna 1850. Kaskiruis jäi pois ja väestöä koetettiin opastaa peltoviljelyyn. Talousseurojen neuvontatyö virisi, mutta viljaa saatiin peltojen vähyyden ja katojen vuoksi aivan liian niukasti. Viljaa haettiin Kuusamoon Vienanmeren rannoilta ja Oulusta. Kuusamo hoiti talouttaan kaikkiin ilmansuuntiin. Tukkitöissä käytiin Lapissa ja kalastusmatkoilla Jäämerellä. Vuosisadan lopulla saatiin Kuusamon isojako vihdoin liikkeelle. Valtio myi metsää ja isojakolohkotkin pääsivät vähitellen metsänmyynnistä osallisiksi.
Lestadiolainen herätysliike oli vahva yhteiskunnallinen uudistaja
Nälkävuosina saatiin kunnallishallinto vireille. Kansakoulut syntyivät, maanteitä ja kouluja rakennettiin. Suuri henkinen uudistaja oli Lars Leevi Laestadiuksen perustama herätysliike, joka levisi laajalle Pohjois-Suomeen. Vaikeina aikoina alkoholin käyttöön vajonnut kansanosa kääntyi uskoon ja parannukseen. Viinan salapolton ja kauppaamisen kieltävä päätös tehtiin Kuusamon kunnassa jo vuonna 1869. Köyhäinhoidon tila parani. Lestadiolaisuuden merkitys Koillismaan ja koko Pohjois-Suomen raitistamisessa oli merkittävä. Kun elämän tarkoitus oli uskon kautta kirkastunut ja taivastie valaistunut, ihmisten ajallinenkin elämä koki muutoksen. Taloudellinen toimeliaisuus virisi perheissä, kylissä ja kunnissa.
Pohjois-Pohjanmaan ja koko Pohjois-Suomen taloudelliseen nousuun vaikutti metsäteollisuuden ja metsänjalostuksen vahva nousu. Oulu ja Kemi nousivat teollisuuden keskuksiksi. Vienan-Karjalan kanssa vallitsivat vahvat taloudelliset yhteydet. Vienankarjalaista puuta uitettiin Koutaan ja sahattiin siellä puutavaraksi. Myös Kuusamo kasvoi ja vaurastui tämän toiminnan seurauksena. Kuusamon kuntakokous teki jo 1871 esityksen maantien rakentamisesta Venäjän rajalle. Maantie valmistui Paanajärvelle ja Tavajärvelle 1896. Kunta teki vuonna 1878 aloitteen maantien rakentamisesta Valkeanmeren rantaan. Rautatiehanke Oulusta Kuusamoon ja Paanajärvelle käynnistettiin 1800-luvun viimeisinä vuosina. 2. maailmansodan aikana tavoiteltiin kenttäradan rakentamista Kuusamon Vanttajasta edelleen valtakunnanrajalle ja Kiestinkiin.
”Uuden Suomen” rakentaminen alkaa 2021 kunnallisvaalesta
Suomi on EU-jäsenyytensä aikana leimautunut vuosi vuodelta yhä selkeämmin ”Euroopan ja koko maailman parantajaksi”. Eduskuntapuolueista useimmat ovat sekä eduskunnassa että hallituksessa leimautuneet ”Euroopan unionin” rakentajiksi ja kehittäjiksi, eivät niinkään Suomen. Koska heitä ei siihen ole valittu, he harjoittavat maanpetturuutta, Kehitysavussa, maahanmuutossa ja muiden valtioiden lainojen takuumiehenä Suomi on leimautunut ensisijaisesti antajaksi - omasta edusta vähät välittäväksi. Rinteen-Marinin hallituksen ohjelma jököttää synnytysaikaisessa perätilassa, vaikka koko maailma on vuoden 2020 aikana muuttunut kokonaan toiseksi. Velkaa velan päälle ja takuita takuiden päälle ja vierelle. Kansalainen on ihmeissään: milloin ja kuka nämä velat maksaa? Kun hyvinäkään vuosina 2000-luvun puolella ei ole saatu miljardiakaan velkaa vähennetyksi, niin miten sitä vähennetään tulevaisuudessa, pienemmällä veronmaksajapohjalla ja yhä suuremmaksi paisuvalla muukalais- ja omien köyhien väestöllä? Muutos on aloitettava heti. Suu säkkiä myöten ja velkaa pois. Ratkaisu on siinä missä se on ollut läpi Suomen kansan historian. Ruoka ja kaikki tarvittavat kalut on tehtävä kotona tai kotiseudulla. Näin on tehty läpi historiamme. Me osaamme tämän. Edessä olevat kunnallisvaalit ovat ensimmäinen mahdollisuus muuttaa valtasuhteita ja -rakenteita. On valittava sellaiset kunnallisvaltuustot, jotka haluavat ja osaavat ajaa kotikunnan etua. Yhteinen etu ennen omaa etua. Seuraava askel ovat eduskuntavaalit, presidentinvaalit ja eu-vaalit – jos unioni on vielä pystyssä. Toivoakseni se kaatuu omaan ahneuteensa, aatteettomuuteensa ja väärämielisyyteensä. Vapaat kansat eivät anna vapauttansa pois. Suomi kuuluu näihin!
