Kuusamon historia- ja kulttuurikeskus Porkkatörmälle

”Porkkatörmä kaipaa valistunutta omistajaa – historiakeskukselle on parempi paikka”, otsikoi Koillissanomat 3.3.2017 pääkirjoituksensa. Lehden mielestä Kuusamon historia- ja kulttuuritila sopii parhaiten Torankiin Karhuntassun yhteyteen, jossa Kuusamon historiaa voidaan esitellä uutta tekniikkaa käyttäen. Mikäli Porkkatörmä kunnostetaan, korjaustyö lehden mukaan maksaa 1 miljoona euroa ja käyttökuluja tulisi 200.000 euroa vuodessa.

”Ei voi mitaan, asia on jo päätetty”. Tämä suomalaisen kunnallispolitiikan iskulause toteutuu jälleen. Saattaa olla että asiasta on julkisesti keskusteltu kauankin, en vain ole sattunut siitä kuulemaan tai mistään lukemaan. Koillissanomain 3.3.17 kirjoituksen mukaan asia on jo päätetty. Kasvatus- ja sivistyslautakunta on Porkkatörmän aloitteen yksimielisesti hylännyt ja kuluvan vuoden budjetissa Porkkatörmästä luovutaan ja Karhuntassun hankkeeseen on kunnan rahaa jo varattu.

Toivoisin, että Kuusamossa nousisi kunnallisvaalikeskustelun kysymykseksi Porkkatörmän asia ja paikallinen kulttuuri yleensä. KS:n kertoma kanta on Kuusamon historiaa tunteville kotiseututyön ystäville kylmää luettavaa. Porkkatörmän kohtelu on Porkkatörmän talon häpäisyn lisäksi rätti koko Kuusamon historian kasvoille – Kuusamon kunniakas historia kun aiotaan jättää Karhuntassussa digipätkien vilauttelun varaan. 1980-luvun puolivälissä aloitettua tietä jatketaan: kaikki ”kulttuurimatkailullinen toiminta” keskitetään raiskatulle Rukalle. Kuusamoon tulevat tankkaavat itsensä ja autonsa Torangissa ja jatkavat Rukalle. Pitäjän historiallisessa keskustassa ei tarvitse matkailijan käydä, ”koska siellä ei ole mitään”.

Olen perehtynyt valtuutettu Anne Murron ja kymmenen muun valtuutetun 25.4.2016 jättämään valtuustoaloitteeseen, jonka otsikko on: ”Porkkatörmän entisen lastensairaalan, lastenkodin, päiväkodin sekä nykyisen näyttelytilan ja museoesineiden varastotilan remontoiminen ja Historia- ja kulttuuritilaksi järjestäminen”.

Aloite on erinomaisen asiantunteva ja vakavasti otettava. Aloitteen ovat allekirjoittaneet valtuutetut Anne Murto, Tuija Karjalainen, Mika Flöjt, Jyrki Mäkelä, Pekka Virtanen, Vuokko Käsmä, Esko Törmänen, Krista Poutanen, Heikki Siikaluoma, Pirjo Tahkola ja Hannu Ervasti. Siis laaja joukko kaupunginvaltuutettuja monista puolueista.

Pörkkatörmä on mielestäni erinomaisen sopiva paikka Kuusamon kulttuurihistorian esittelylle. Kuten aloitteessa kuvataan, Porkkatörmällä tiivistyy koko Kuusamon historia. Kirkkokedolla kiteytyy kaikki se fyysinen, hengellinen, henkinen, kaupallinen ja aatteellinen toiminta, mitä Kuusamossa on tapahtunut kuusamolaisen ihmisen aikana. Kitroninpuro, kirkot, kotiseutumuseo, seurakunnallinen ja kunnallinen toiminta, kansakoulu- ja oppikoululaitos, kunnallishallinto – kaikki nämä ovat olleet tällä alueella läpi Kuusamon kristillisen ja pitäjähallinnon ajan, siis kuntalaitoskin ennen siirtymistään Kitkantien varteen.

Kulttuurihistoriassa tavataan kysyä, missä on paikkakunnan henki? Vastaus on: se on siellä missä vainajat asuvat. Kuusamon vainajia on myös monissa sivukylien hautausmaissa. Surullista on, että Paanajärven hautausmaa rappeutuu ja kaikki rajantakainen ruohottuu ja metsittyy. Vielä surullisempaa on, että Kuusamokin suorastaa edistää pakko-otetun Kuusamon venäläistämistä. Suunta on täysin väärä. Meidän pitää toimia sen hyväksi, että vääryydellä viety palautetaan rauhanomaisesti takaisin entisille omistajilleen.

Kuusamo-Seura, Kuusamon seurakunta ja jossain määrin kuntakin ovat vaalineet Kuusamon historia- ja kulttuurikeskuksen vanhaa historiaa. Kesäinen Kirkko ja sankarien ja muidenkin vainajien kalmistot ovat hyvin hoidetut. On suuri rakkauden osoitus sankarivainajia ja heidän omaisia kohtaan, että sankarivanajien nimet julkaistaan tänä keväänä Seurakuntatalossa.

Toivoisin hartaasti, ettei Kuusamon kaupunki toteuttaisi tätä raskasta, kylmää päätöstään Pokkatörmän tuhoamiseksi. On outo perustelu, että Porkkatörmän Historia- ja kulttuurikeskus muka häiritsisi lähistöllä asuvien vanhusten rauhaa. Joka noin perustelee, ei kyllä ymmärrä elämästä paljonkaan. Vanhuksille, lapsille ja kaikille Kuusamon hyväksi työtä tehneille Porkkatörmän kunnostaminen sanottuun tarkoitukseen olisi heille mieluisa ja kulttuuriystävällinen teko

Kuusamon Lastenkodin historia alkaa jo marraskuusta 1938, kun Kuusamon kunnanvaltuusto päätti perustaa lastenkodin Paanajärventien varteen noin 18 km kirkolta sijaitstevalle kunnan omistamalle Ruukin tilalle, jossa lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus omistautua maataloustöille. Lastenkotiin tulisi 40 paikkaa. Kunta varasi tarjoitukseen vuoden 1939 budjettiin 130.000 mk. Kodin rakentamiseen oli tarkoitus päästä kesällä 1939, mutta sodan tuulet jo puhalsivat ja hanke jäi noustakseen uudelta pohjalta siten kuin valtuustoaloitteessa on ansiokkaasti kuvattu.