Ostoskorin sisältö0  tuotetta - Yhteensä 0.00 €


8.7.2015

Euroeliitin hellimä väärämielinen euroyhteisö horjuu 

Kreikka on valheellisiin tietoihin perustuvalla euro- ja unionipolitiikallaan hyppyyttänyt kumppaneitaan siinä määrin, että euro- ja unionimaiden johto on nyt ensi kerran lausunut julki sen ajatuksen, että Kreikan ero eurosta on lähellä. Uusimmaksi lainasopimuksen takarajaksi on mainittu ensi sunnuntai.

Näitä takarajoja on tullut ja mennyt, joten ihmisten usko rahaliittoon ja unioniinkin Euroopan laajuisesti horjuu. Uutta ja riemastuttavaakin nykytilanteessa on, että rahaliiton ja unionin johto lausuvat nyt julki sen, että Kreikan lähtö eurosta on ovella ja että suunnitelma Kreikan irtoamiseen eurosta on jo valmis. Kreikan on näitä päivinä esitettävä suunnitelmansa rakenteellisten uudistusten suorittamiseksi ja velkojensa maksajaksi. Ellei sitä tule ja ellei Kreikka tottele velan antajiensa tahtoa, se lentää ulos yhteisestä rahaliitosta ja ehkä unionistakin.

Hermeksen opit unionin johtotähtenä

Tämä on lohdullista mutta ei vieläkään täysin uskottavaa kuultavaa suomalaisille, joiden vastuut Kreikan lainoista ovat 6–7 miljardin luokkaa ja lankeavat maksettaviksi Summa on likimain sen suuruinen minkä suomalaiset elävät nykyisin vuosittain yli varojensa. Kreikan tuki on tuonut meille yhden nälkävuoden lisää. Suomalaisen unionipolitiikan hyväuskoinen virhelinja Matti Vanhasen (kesk) ja Jyrki Kataisen (kok) hallituksen päivistä on maksanut meille hirvittävästi.

Unioni ja rahaliitto ovat juuri niin vahvoja kuin niiden heikoin lenkki Kreikka on. Kun on katseltu Kreikan pääministeri Aléxis Tsíprasin valtiovarainministeri Gianis Varoufakisin touhuja eurooppalaisten virkaveljiensä kanssa ja oman kansansa johtajina – kansanäänestyksineen sun muineen – ,he näyttäytyvät Kreikan antiikin ajan jumalan Hermeksen parhaina ihmisen kaltaisina olentoina.

Hermes oli kreikkalaisessa jumalaistarustossa Zeuksen ja Maian poika, jumalten ja enkelten sanansaattaja ja erityisesti hedelmällisyyden, varallisuuden, kaupan ja varkaiden suojelija. Hermes oli hyvin ovela, jo muutaman tunnin ikäisenä hän oli varastanut Apollonin karjan ja sitten lepyttänyt Apollonin soittamalla hänelle juuri keksimäänsä lyyraa. Hermes oli siis myös keksintöjen jumala. Hermes oli jumalten sanansaattaja ja siinä ominaisuudessa hän oli jatkuvasti matkoilla ja siksi hän oli matkustavaisten suojelija. Hermes oli ainoa jumala, jolla oli vapaa pääsy elävien maailmasta kuolleiden maailmaan. Hän oli myös se jumala, joka saatteli vainajien sielut manalaan. Jumalten sanansaattajana ja kauppiaden ja varkaiden suojelijana Hermeksen tunnuksina olivat airuen sauva (lat. caduceus) ja rahakukkaro.

Unionin ja rahaliiton parissa puuhasteleviin mutta erityisesti kreikkalaisiin sopivat laajasti nämä Hermeksen ihmisen mallit.

Urhoollinen, vapautta rakastava Kreikka suomalaistenkin esikuva

Kreikan nykyhetken johtajat ovat vaatineet velkojensa rajuja leikkauksia tai täyttä anteeksiantoa sillä perusteella, että Kreikka on demokratian kotimaa. Kreikkalaisten demokratiakäsitys on kyllä kaukana perinteisestä näkemyksestä velkoihin nähden, kun he johtajiensa opastamina äänestivät velkavelvollisuutensa kumoamisen puolesta. Tämä on väärin. Velka on aina maksettava.

Tässäkin heijastuu antiikin kreikkalaisten nurkkakuntaisuus ja oveluus. Saarillaan he olivat tottuneet vastaamaan vain oman saarivaltionsa asioista, yhteisen valtion etu näyttäytyi vain ulkoisen vaaran uhtaessa, kuten persialaissodissa. Niissä kreikkalaiset osoittivat, että pienikin kansa voi torjua suurvaltavihollisen, kunhan se pitää yhtä ja jos yksilöt ovat valmiit uhrautumaan ja antamaan henkensä yhteisön edestä.

Juuri kansallisvaltioihanteen antajana ja toteuttajana Kreikka on ollut eurooppalaisille ja etenkin meille suomalaisille merkittävä ihanne. Nuori heräävä Suomen kansakunta opetti kansa- ja oppikouluissaan lapsileen ja nuorisolleen Kreikan antiikin historiaa. Persialaissodat ja sotarunous sytyttivät nuorten mielet isänmaanrakkauteen, yhteisöllisyyteen ja uhrivalmiuteen. Syksyllä 1947 Kuusamon Määttälänvaaran kansakoulussa koulutieni aloittaneena syömeni sykähtää aina, kun jo ajattelenkin koulussani oppimaani Ateenalaisten laulua ja uhreja, joita kylämme nuoriso antoi puolustaessaan maatamme kimppuumme hyökännyttä suurvaltasortajaa vastaan.

Kreikan perintö Euroopalle – ja Euroopan unionille ja rahaliitollekin – on siis voittopuolisesti myönteinen. Kulttuurimme juuret ovat Ateenan kansanvallassa, Spartan taistelutahdossa ja vapauden ihanteissa. Niitä me edelleenkin arvostamme ja ne hyväksymme.

Mutta ovatko kierous, valheellisuus ja pettäminen eurooppalaisiksi arvoiksi luettavaa perintöä? Eivät ole. Eivätkä kreikkalaisetkaan arvostaneet ystävän pettämistä, vaan ainoastaan vihollisen. Antiikin kreikkalaisten humaanisuus oli laajaa, kun kaikilla ihmisillä oli jumalistossa suojaajansa ja puolustajansa. Hermes oli kurjimpienkin ihmisten, varkaiden, pettäjien ja huijarien puolustaja. Kurjimmankin ihmisen hän saattoi manalaan, viimeiseen ilottomaan lepoonsa.

Vilpillinen valtio ei kuulu joukkoon – mutta entä kun koko unioni on vikavaluinen?

Miten siis meidän suomalaisina, unionilaisina ja euroliiton ihmisinä tulisi suhtautua Kreikkaan? Vilpillisen, epäluotettavan Kreikan tulee antaa mennä. Ei siksi, että he olisivat huonompia unionilaisia kuin muutkaan kansat, vaan siksi, että yhteisiä sääntöjä on noudatettava. Huiputtamisellakin on rajansa. Ystäviä ei petetä.

Kun Kreikka on pettänyt rahaliittoystävänsä, se ei ole ensinkään pitänyt rahaliitto- ja unionimaita ystävinään. Positiivisesti tilannetta tarkastellen voi sanoa, että kreikkalaiset ovat tehneet palveluksen Euroopalle, kun ovat osoittaneet unioni- ja rahaliiton epärehellisyyden.

Kreikka on puhkaissut unionin valheellisuuden kuplan. Euroopan pitkä rauha on keskeisesti unionin ansiota. Rauha on onnistunut siksi, että entiset viholliset Saksa ja Ranska ovat kyenneet elämään sovussa. Unioni ja euro ovat olleet tämän yhteiselon työkaluja. Näitä työvälineitä Ranska ja Saksa ovat kuitenkin käyttäneet härskisti omaksi edukseen, pieniä sortaen ja köyhdyttäen.

On irvokasta, että Kreikka on ryskyttänyt EU:n ja euroalueen uskottavuutta sisältä ja Venäjä ulkoa päin. Nyt puhkaistu eurokupla voi johtaa lujempaan tai hajanaisempaan Eurooppaan. Kehityksen suunta riipuu siitä, aletaanko toimia rehellisemmin, pieniä kansoja kunnioittaen ja niidenkin etua ajaen. Sillä mitä muuta kuin pienten kansojen riistoa on ollut Saksan ja Ranskan Etelä-Eurooppaan työntämä jokseenkin posketon lainoitus, ja kun havaittiin, etteivät sikäläiset pankit selviä lainoituksistaan, pankit pelastettiin EU:n sääntöjen vastaisesti kaikkien unionimaiden veronmaksajien varoilla.

Hermeksen poikia ovat siis lopulta kaikki unionin ja rahaliiton asioista vastanneet ja kansallisella tasolla ne, jotka kotimaansa edun unohtaen ovat vilpillisin keinoin korkeisiin unionivirkoihin pyrkineet.

Euroopan unionin ja rahaliiton pelastaa vain täydellinen kääntyminen, luopuminen pakanauskontojen palvonnasta ja palauttamalla Euroopan peruskiviksi kristillisen uskon, humanismin ja roomalaisen oikeuden. Työ ja hyvinvointi palaa Suomeen ja Eurooppaan vasta kunhan Hermeksen ja Juudaksen opit poljetaan ja kansansa pettämiseen syyllistyneet rangaistaan.