Ostoskorin sisältö0  tuotetta - Yhteensä 0.00 €


Seppo Ervastille: kotiseudun ja isänmaan suojelu ei ole rasismia

Historian maisteri, rovasti ja kotiseutuneuvos Seppo Ervasti kirjoitti Koillissanomissa 19.9.2018 mm. seuraavaa: ”Toisenlaisten ihmisten syyllistämisellä ja syrjimisellä päädyttiin aikanaan kiihkonationalismiin ja juutalaispogromeihin. Tätä samaa rataa ovat nyt marssimassa ruotsidemokraatit, perussuomalaiset edellä ja kaiken maailman `Kanaset` perässä. (...) Nykyajan rasistit ovat vain Hitleriäkin pahempia, koska he eivät uskalla rasismiaan tunnustaa.”

Pitääkö rovasti Ervastille tunnustaa synti mitä ei ole tehnyt? Millainen on rovasti, joka julkisesti syyttää oman seurakuntansa ihmisiä synnistä, jota hän ei ensinkään määrittele, vaan syyttää ja nousee itse tuomariksi? Olivatko kotiseutuaan ja isänmaataan puolustavat koillismaalaiset rasisteja, kun he vuosien 1918, 1939–1940 ja 1941–1944 sodissa torjuivat idästä tulevan vihollisen ja nousivat sitten aseveljiään saksalaisia vastaan, kun tilanne oli muuttunut?

Uskon Ervastinkin vastaavan, että eivät he olleet rasisteja. Sama lähtökohta on maahantunkeutumisen torjunnassa. Joku tolkku pitää maahanmuutossakin olla. Itsenäinen valtio ja kansakunta valvoo rajojaan ja itse päättää keitä maahan otetaan. Vuoden 2015 muukalaisrynnistyksessä ei ollut kysymys vain turvapaikkaa hakevista, vaan myös höveliksi markkinoituun maahan ilmaiseksi elämään tulevista ihmisistä. Turvaa haetaan lähimmästä maasta, ei tuhansien kilometrien päästä, kuten silloin tapahtui. On osoitettu, että kriittinen suhtautuminen tulijoihin oli hyvin perusteltua.

Mitä rasismi on? Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomenkielen perussanakirja (1996) määrittelee rasismin näin: =rotusyrjintä, -sorto, -kiihko(ilu); rasistinen =rotusyrjintää harjoittava, rotusyrjinnälle ominainen; rasistisuus=suhtautua pakolaisiin rasistisesti.

Maahanmuuttokriittisyys ei ole rasismia. Rajojaan suojelematon valtio ei ole itsenäinen, vaan itsenäisyytensä menettänyt. Sellainen ei Suomi halua olla. Jos EU ei suojele ulkorajojaan, itsenäiset kansallisvaltiot sen tekevät.

Syyllistäessään suuren joukon ruotsalaisia ja suomalaisia ihmisiä Ervasti ei määrittele mitä hän rasismilla tarkoittaa. Vertaus natseihin on rankka. Siinä Ervasti ylittää hyvän maun rajat ja nousee korkeammalle, mihin hänen maallinen valtansa yltää.

Pyydänkin ystävällisesti Seppo Ervastia vastaamaan kysymykseeni, mitä on se ”Hitleriäkin suurempi paha”, johon perussuomalaiset - siis myös minä – hänen mielensä mukaan olemme syyllistyneet? Mikä on pahempaa kuin kaasukammiokuolema ja runnotun ruumiin polttaminen? Se on ruma vertaus, papin kynästä lähteneenä erittäin ruma. Ervasti itse syyllistyy siihen, mistä hän muita syyttää: toisenlaisten ihmisten syrjimiseen.

Maahanmuuttokriittisten ihmisten tavoin olen maahanmuutossa huolestunut sen määrästä, kustannuksista ja niiden vaikutuksesta oman kansamme turvallisuuteen ja hyvinvointiin. Kysymys on kansallisesta itsesuojelusta, rakkaudesta omaan kansaan, kotiseutuun, isänmaahan, oman kansamme arvoihin, jotka tänäänkin ilmaistaan tunnuksin koti, uskonto, isänmaa. PS-puolueelle ja siis myös minulle henkilökohtaisesti nämä ovat pyhiä arvoja. Niiden toivoisin kuuluvan myös emeritus historianopettajan, kotiseutuneuvoksen, evankelis-luterilaisen kirkon papin ja Kuusamon seurakunnan palvelijan Seppo Ervastin arvoihin.

Rodulla ja ihonvärillä ei mielestäni ole mitään tekemistä sen kanssa, kuinka paljon maahantulijoita Suomi voi ottaa. Maahanmuutto on pääasiassa taloudellinen, kulttuurinen ja uskonnollinen kysymys. Näissä asioissa ei voi olla iskulauseita rallatteleva hymistelijä. Rajaseutu on pidettävä vartioituna ja vahvasti asuttuna.

Koillismaa on työllä ja vaivalla, otsa hiessä raivattu ja rakennettu ja sitä on ankarissa sodissa puolustettu. On esi-isiemme ja -äitien työn, uskon ja ponnistusten hylkäämistä, jos emme heidän askeltensä jäljissä jatka elämäämme turvalliseen tulevaisuuteemme luottaen. Isänmaan asialle tarvitaan nytkin kaikkia suomalaisia. Kootkaamme kansakuntaa, älkäämme sitä hajottako!