Ostoskorin sisältö0  tuotetta - Yhteensä 0.00 €


25.5.2015

Ruka-eliitti olisi myynyt Nuorusen venäläiskulttuurille

Suurella hämmästyksellä luin 24.5.2015 Kalevasta Anna Leinosen kirjoituksen ”Kuusamolaiset halusivat tunturin Neuvostoliitosta”.

Tuskin kuusamolaiset tahtoivat vuokrata venäläistä maata, mutta hyvin monet kuusamolaiset tahtoivat palauttaa Itä-Kuusamon pakolla otetut alueet takaisin omistajilleen. Kyse on näet Vanhasta Kuusamosta, joka oli talvisotaan asti noin 2100 kuusamolaisen koti. Tämä jäi jutussa kokonaan kertomatta. Kaikkien kuusamolaisten hanke se ei ollut. Poliittista ja valtakunnallistakin merkitystä asialle tuli pääasiassa sen vuoksi, että kansanedustaja Pauli Saapunki (kesk) otti tämän yksityisen liikeasian omakseen, vaikka oman maan ja kunnan asioissa olisi vielä ollut tekemistä.

Mikä oli Nuorus-hankkeen motiivi Suomen, mikä Neuvostoliiton puolella? Keitä hanke Kuusamossa hyödytti?

Leinosen haastatteleman kansanedustaja Pauli Saapungin (kesk) mukaan Nuoruselle olisi suomalaisella rahalla tehty ”iso laskettelukeskus, joka olisi muodostanut tiiviin kokonaisuuden Rukan kanssa.” Alue vuokrattaisiin Neuvostoliitolta ja sinne rakennettaisiin ”karjalaista kulttuuria henkivä vapaa-aikakeskus”. Rahat Nuorusen suunnitteluun tulivat Saapungin mukaan Ruka-keskuksen johtajalta Juhani Aholta. Hanke palveli Rukan bisneksen pääomistajaa ja vain välilliseti muita. Vahingot ovat tutkimatta. 

Nuorusesta olisi tullut paitsi laskettelukeskus, myös venäläinen asutuskeskus lastentarhoineen, kouluineen ja ammattikouluineen. Nuorunen olisi ollut venäläisestä näkökulmasta katsottuna Pääjärven ja Kostamuksen yhdyskuntiin verrattava venäläistämisväline, sillä erotuksella, että Nuorunen sijaitsee perisuomalaisella Suomeen kuuluneella alueella, kun taas Pääjärvi ja Kostamus sijaitsevat Venäjälle jo alistetulla karjalaisella maaperällä.

Hanke nostatti Kuusamossa maan myynti- ja ostohurootin. Neuvostoliiton puolella ei ollut vakavaa kiinnostusta hankkeen toteuttamiseen. NL/Venäjä ei ole osoittanut kiinnostusta Suomelta pakko-otettujen alueiden rakentamiseen. Pysähtyneisyys vallitsee, paikat rappeutuvat ja aivan kuin odottavat laillisen omistajansa paluuta.

Järkyttävin uusi asia Leinosen jutussa mielestäni on Nuorus-puuhamiesten valmius käydä rahasta tuhoamaan kuusamolaisten ihmisten, kyläkuntien, järjestöjen, yritysten, Kuusamon kunnan ja seurakunnan, rajaseututyön ym. monisatavuotinen työ ja luovuttaa kaikki se venäläisen anturan alle. Kuusamolaisen erätalonpojan, kaskimiehen ja maanviljelys- ja karjanhoitokulttuurin saavutukset poljetaan ja unohdetaan. Suomettuminen ja trollikulttuuri etenevät. 

Kun yhdistän Leinosen jutussa ilmenneet uudet asiat, pääsen mielenkiintoisiin yhtymäkohtiin. Kuusamon kunnan ja matkailuyrittäjien yhdessä tasan omistama Kuusamon Lomat Oy ajettiin alas ja valta ja omistus keskitettiin. Tuli NL:n hajoaminen, lama Suomeen ja sen myötä Tulihta-juttu, jonka nyöreihin Kuusamon valtaeliitti pahasti sotkeutui. Rukalla rahastavien etu meni kuntapolitiikassakin Kirkonkylän ja sivukylien ihmisten edun edelle. Kuusamolaiset ovat kunnan ja Rukan kautta maksaneet näitäkin Nuorusen laskuja.

Mikä on Leinosen jutun julkaisun motiivi nyt? Eräs syy voisi olla osayleiskaavan käsittely ja mahdollisimman suurten etuoikeuksien takaaminen Rukalla omistaville. Miksi Ruka saa kymmenen kilometrin suojavyöhykkeen ympärilleen, kun maanomistajan/vuokraajan oikeudet yleensä päättyvät tontin rajalla.

Vanha maalaisliitto torjui uutta maatalouden edun varjelemisella. Nykyinen keskusta torjuu muut elinkeinot matkailun edun nimissä. Kaskenpolttajien ja pellonraivaajien eliittijälkeläiset ovat vaihtaneet lehmänsä Rukan majoitusosakkeisiin. Kunnan lypsylehminä ovat Kirkonkylän ja sivukylien raatajat ja ulkokuusamolaiset ”mökkiläiset”.