23.1.2016

Suomen on ryhdistäydyttävä ja puolustauduttava 

Suomen suunta on pahasti kadoksissa. Niin myös koko Euroopan ja Euroopan unionin. Suvaitsevaisuus muita kulttuureja kohtaan mennyt yli äyräyttensä. Enemmistön arvot ja oikeudet ovat hukassa. Oikeuksia – äärimmilleen vietyjä – on suvakeilla ja muukalaisilla, maksajien oikeudet on sivuutettu, heillä on vain velvollisuudet.

Suomi nääntyy velkataakan, työttömyyden, näköalattomuuden ja muukalaisten elatus- ja asutustaakan alle. Näin ei voi jatkua. Demokratiassa enemmistö hallitsee. Kevään eduskuntavaaleissa kansa antoi valtakirjan kääntää Suomen suunta. Vastuullisen kansanenemmistön on tuettava hallitusta ja annettava maalle ja kansallemme turvallinen tulevaisuus.

Mistä ongelmat ovat lähtöisin? Vaukeuksiemme juuret ovat Euroopan unionissa ja sen puuhamiesten tavoittelemassa maailman johtajuudessa, joka saavutetaan hävittämällä kristinusko maanosamme arvopohjana, häivyttämällä kansallisvaltiot pois ja luomalla eurooppalainen liittovaltio sekä suosimalla monikulttuurisuutta.

Kaikkien näiden tavoitteiden nopea ajaminen osoittaa äärimmäisen huonoa historian ja kulttuurien tuntemusta ja piittaamattomuutta yksityisten ihmisten ja yhteisöjen turvallisuuden tarpeesta. Ihmisen ajan alusta lähtien turvallisuuden perustana on ollut perhe, suku, heimo, kansallisvaltio ja vasta laajemmassa ja kaukaisemmassa mielessä koko ihmissuvun käsittävä onnellinen maailma, jonka on aina tiedetty olevan enemmän utopiaa kuin todellisuutta, mutta sitä kuitenkin on pidetty lopullisena ihmiskunnan tavoitteena ja kristillisessä mielessä Jumalan pelastussuunnitelman lopullisena tarkoituksena.

Kaksi maailmansotaa kokenut Eurooppa oli valmis tarttumaan EU:n rauhan ja turvallisuuden ideologiaan. Unioniin liittymistä edistivät ihmisten, tavaroiden, työn ja pääoman vapaa liikkuvuus sekä uusille jäsenvaltioille tarjottu taloudellinen apu. Suomellekin reilut kymmenen jäsenvuotta olivat myönteiset, mutta toiset kymmenen jäsenvuotta ovat olleet alati kurjistuvaa aikaa. Suomen kaltaisen pienen syrjäisen maan on ollut vaikea selviytyä maailmanlaajuisessa vapaassa kilpailussa. Olemme olleet jo kauan lähes miljardin verran nettomaksaja. Monet elinkeinoalat on lähes tai kokonaan tuhoutuneet. Pahimmin ovat kärsineet maatalous ja muut peruselinkeinot.

Miten on käynyt hyvinvointivaltiomme? Kaikille kansalaisille on selvää, että maailman kärkimaihin joka suhteessa lukeutuva hyvinvointivaltiomme on alasajon alaisena. Velan määrä on niin hirmuinen, ettei sen pysäyttämisestä saati velkojen takaisin maksusta rohjeta edes puhua. Juha Sipilän hallituksen yrityksiä katkaista velkaantumisemme sabotoidaan niin opposition kuin Ylen ja johtavien printtiviestimien taholta. Tämä on sellaista menoa, jota Suomi ei ole koskaan valtiollisen historiansa aikana kokenut.

Kaiken kauheuden lisäksi Euroopan unionin muita kansoja ja kulttuureja kohtaan osoittama yltiöhumaanisuus sekä ilmasto-, hyvinvointi- ja maahanmuuttopolitiikassa osoittama suvaitsevaisuus ja yli-into on johtanut kansainvaelluksiin Eurooppaan. EU:n vetovoimaa kiihdytti vankka sosiaalipolitiikka ja EU:n vahvimman valtion Saksan liittokanslerin Angela Merkelin kehotus tulla Saksaan. Suomenkin pääministeri Juha Sipilä hullaantui vastaavaan ylilyöntiin. Nyt Suomi on hukkumassa islamilaisista maista tulleisiin maahantulijoihin. Monikultuurisuuden seuraukset on karmealla tavalla koettu useimmissa Euroopan maissa, myös Suomessa.

Suomen ikiomin virhe on tehty – niin irvokasta kuin se onkin – tasa-arvon ja naisen aseman parantamisen tavoittelun seurauksena. Naisen asemaa on oltu korjaavinaan koulutuksessa, palkkauksessa, sosiaalisessa elämässä ja avioliitoissa. Mitä on saatu aikaan? Miehet ovat valtaosin kadonneet kasvatuksesta, hoitoaloilta ja sosiaalipalveluista. Äskeisen tutkimuksen mukaan sosiaalipalvelujen johto- ja suoritusportaassa naiset ovat hallitsevina 70-80 prosentissa työpaikoista. Kasvatuksen ja koulutuksen kentällä naiset ovat ylivoimaisena enemmistönä päiväkodista ja toisen vaiheen koulutukseen asti. Miehen malli puuttuu. Peruskoulusta pääsevistä pojista kahdeksan prosenttia ei osaa lukea ja kirjoittaa. Avioeroissa miehet häviävät, naiset voittavat. Syrjäytyviä miehiä tulee kuin liukuhihnalta.

Avioitumisikä nousee, liittoja solmitaan aikaisempaa vähemmän. Suomalaisten syntyvyys laskee.

Ev. lut. kirkko keskittyy enemmän jäsenistönsä hajottamiseen kuin kokoamiseen ja enemmän vierasasukoisten kuten islamilaisten palvelemiseen kuin oman kansan huono-osaisten palvelemiseen. Kirkkokin on valtion tavoin kansallista johtoajatusta vailla.

Suomen valtion suuri virhe liittyy maahanmuuttopolitiikan virheellisyyteen. Maassa on ollut vuosikymmeniä monen sadan tuhannen ihmisen työttömyys. Kuitenkin valtio on julistanut työvoimapulaa jo monta vuosikymmentä ja huutanut maahan muukalaisia vajetta korjaamaan.

Viime vuonna tuli maahan 33.000 vierasmaalaista, heistä kaksi kolmannesta naimaisssä olevia vieraskulttuurisia miehiä. Käsitellyistä hakemuksista vain kaksi viidennestä hylättiin, rankka enemmistö sai turvapaikan.

Oli luvattu, että kolmannes pääsee sisään, kaksi kolmannesta lähtee. Toisin kävi. ”Kotouttaminen” ja koulutus töihin maksaa valtavia summia. Kaikki on hoidettava lisävelalla. Omaa kansaa loukkaa, että se ei kelpaa, vaikka puhuu oman maan kieltä eikä loukkaa suomalaista naista.

Kaikkein pahimmin Suomi on hukassa ihmisarvon toteuttamisessa. Naisrauha on vallinnut lakiin kirjoitettuna Suomessa jo varhaiskeskiajalta lähtien. Islamistien tulo maahamme on pahasti murtanut naisen aseman. Miesvoittoisen vieraskulttuurisen maahanmuuttajien joukko muuttaa Suomen väestörakennetta hyvin rajusti. Tähän kaikkeen liittyy rankkaa väkivaltaa, sen on ”monikulttuurisuuden” ihannointi kaikkialla Euroopassa jo todistanut.

Suomen valtion, kirkon ja kansalaisten on otettava tilanne maassa haltuun. Tämä ei ole enää rauhan aikaa. Euroopassa ja Suomessa vallitsee kulttuurinen sotatila.