Pohjois-Suomen tulevaisuus – pitääkö olla huolissaan?

Pohjois-Suomella on hyvä tulevaisuus, mutta monista asioista pitää olla huolissaan, sillä maailma muuttuu nopeasti ja Pohjois-Suomen olisi pidettävä puolensa arktisen alueen merkityksen kasvaessa.

Huolia nostattavat tiestön alati rappeutuva jo 20 vuotta heikentynyt kunto, hidas uusien hankkeiden luvitusjärjestelmä ja vanhentunut 1940-luvulta peräisin oleva työsopimusjärjestelmä. Huolta aiheuttaa myös ammattitaitoisen työvoiman saatavuus ja työehtojen hidas kehitys paikallisen sopimisen suuntaan.

Tällaisia asioita nousi esiin Pohjois-Suomen tulevaisuutta koskevassa tilaisuudessa tiistai-iltana Oulussa. Tilaisuuden järjesti Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry yhteistyökumppaneinaan Oulun Kauppakamari, Teknologiateollisuus ry Pohjois-Suomi, Talonrakennusteollisuus ry, Infra Pohjoinen ry, ja Skal Pohjois-Suomi.

Tilaisuus oli suunnattu yrittäjille, yrityspäättäjille, elinkeinoelämän toimijoille ja eduskuntavaaliehdokkaille. Tilaisuuteen osallistui noin sata osallistujaa, joista eduskuntavaaliehdokkaita 35. Jämerään tapaansa puhetta johti johtaja Harri Jaskari Suomen Yrittäjistä.

Laaja-alaisesta ja sisältörikkaasta ohjelmasta poimin muutamia ydinkysymyksiä.

Liikenneväylät kuntoon ja ajan tasalle
Järjestöjen edustajien puheenvuoroissa ilmeni, että Pohjois-Suomella on hyvät edellytykset pysyä kehityksessä mukana, mutta kilpailuedellytykset on turvattava huolehtimalla infran kehityksestä pitämällä rautatie- ja maantieyhteydet ajan tasalla niin, että yhteydet pohjoisille merialueille turvataan.
Tämä on tärkeää etenkin kriisitilanteessa, jossa Itämeri on sulkeutunut. Tavaran kuljetus säilyy jatkossakin pääosin kumipyörillä. Sujuvien kuljetusten
ja liikenneturvallisuuden takaamiseksi teiden on oltava kunnossa.

Esitetyissä liikennesuunnitelmissa huomiota kiintyi Koillismaan seutukunnan alati huononevaan asemaan Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Esitetyssä tulevaisuuden liikennekartassa ei ollut valtakunnan 5-tietä Koillis-Suomen kohdalla lainkaan, vaikka kysymys piti olla nimenomaan Pohjois-Pohjanmaan tieverkosta.

Valtakunnallinen pääväylä kulki Perämerenkaaren kautta Ruotsiin ja Rovaniemen kautta pohjoiseen. Keskustelussa nousi esiin Koillis-Suomen tieyhteyksien turvaamisen välttämättömyys.

Joissakin paneelikeskustelijain puheenvuoroissa vilahteli Nato-jäsenyyden merkitys Pohjois-Suomen investointeihin. Turvallisuus ei varsinaisesti kuulunut
illan teemoihin.

Luvitusjärjestelmän hitaus suuri investointien jarru
Pohjois-Suomi on vihreässä siirtymässä vahvasti mukana. Tuulivoimaa on jo runsaasti, hiilineutraalia terästä kohden kuljetaan. Luonnonvaroja on runsaasti. Jo olemassa olevien ja uusien puunjalostusyksikköjen raaka-aine voidaan turvata. Kaivoksiakin on luvassa, joskin luvitusjärjestelmä on hidas. Lappiin suunniteltua kaivosta on valmisteltu 20 vuotta. Luvitus on suuri ongelma koko Suomessa. Valituksista kolmannes on toisen viranomaisen toista viranomaista vastaan tekemiä.

Hollannissa on lailla määrätty luvan saaminen 8 kuukaudessa, jos menee sen yli, valtion on korvattava viivästysvahinko. Nopeus on turvattu yhden viraston periaatteella. Yksi ja sama virasto sovittelee viranomaisten näkemyserot.

Paneelikeskustelussa ilmeni, että maakunnassamme kärsitään mm. taloyhtiöitä rasittavia tontti-, uudis- ja korjausrakennusongelmia. Rakentamattomia tontteja on paljon. Riidat ja luvituskysymykset ovat aiheuttaneet sen, että maassamme on noin 3 miljardin euron investointisuma. Muissa pohjoismaissa luvitus on nopeampaa. Suomi menettää ulkomaisia investointeja tämän hitautensa vuoksi.

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry:n rakennereformiohjelma
Tilaisuuden järjestäjä Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry esitti tilaisuudessa Yrittäjien rakennereformien Top10-listan, joka on seuraava: 1) Uudistetaan sosiaaliturva niin, että se kannustaa ottamaan vastaan työtä. 2) Lyhennetään ja porrastetaan ansiosidonnainen työttömyysturva ja otetaan käyttöön yleinen ansioturva. 3) Alennetaan sivukuluja tehostamalla eläkejärjestelmää ja keventämällä vakavaraisuussääntelyä. 4) Lisätään paikallista sopimista poistamalla sopimisen kiellot ja antamalla toisin sopimisen oikeus. 5) Autetaan työllistämistä helpottamalla määräaikaisten työsopimuksia ja henkilöperusteista irtisanomista sekä lyhentämällä sairausvakuutuksen omavastuuaikaa kolmeen päivään. 6) Rajataan poliittisia lakkoja, kielletään suhteettomat tukilakot ja kiristetään seuraamuksia laittomista lakoista. 7) Edistetään työperäistä maahanmuuttoa mm. poistamalla tarveharkinta. 8) Lisätään oppisopimuksia alentamalla oppisopimusten alkuajan palkkoja ja lisäämällä koulutuskorvauksia työnantajalle. 9) Toteutetaan monituottajuutta ja valinnanvapautta edistävä sote-uudistuksen korjaussarja. 10) Säädetään lupien enimmäiskäsittelyajat ja nopeutetaan kaavoitusta investointien vauhdittamiseksi.

Yhteenveto. Huoli Koillismaasta
Tilaisuus oli erittäin hyödyllinen, Pohjois-Suomen talouselämälle, yrittäjille ja kansalaisille toivoa nostattava. Kansanedustajaehdokkaille se varmaankin antoi omaa kotiseutua laajemman kokonaiskuvan Pohjois-Suomen tavoitteista ja tarpeita. Koillismaan syrjitty ja alati heikkenevä nykytila ja ennen kaikkea tulevaisuus huolestuttaa. Seinälle heitetyssä yhdessä kuvassa Koillismaahan luettiin Kuusamo, Taivalkoski ja Pudasjärvi. Nykytodellisuudessa Pudasjärvi ei Koillismaahan enää lukeudu.

Koillismaan seutukunta on huonosti kyennyt pitämään puoliaan Pohjois-Pohjanmaan kokonaisuudessa. Tästä tilasta seutukunta voi syyttää lähinnä itseään. Kun menee huonosti, ajaudutaan voimia kuluttavaan keskinäiseen riitelyyn, joka karkottaa rannikkoseudulle ne joilla olisi jotakin annettavaa itselleen ja kotiseudulleen.