Miksi suomalaiset kyyristelevät ja pelkäävät omassa maassaan?

Suomesta on tullut hyvin riitainen maa, käytännössä kaksipuoluemaa Britannian ja Yhdysvaltain tapaan. USA ja Britannia ovat kahteen pääpuolueeseen jakautuneita jo puoluerakenteensa perusteella, mutta Suomi on monipuoluemaa, mutta silti siitä on tällä vuosituhannella tullut kahden valtablokin, unionipuolueen ja kansanpuolueen, maa. Hallitukseen pääsevät vain unionipuolueblokkiin kuuluvat, kansallisvaltiota kannattavilla kansanpuoluelaisilla ei hallitukseen ole asiaa.

Suomi liittyi 1995 unioniin niukalla 57 prosentin kansanäänestyksen enemmistöllä. Jos unionipolitiikka olisi suomalaisia miellyttänyt, kansa olisi yhtenäisesti EU:n takana ja todella onnellinen kansa, kuten jossakin kyselyssä on kehuttu.

Mikä on Suomen tila? Onko Suomi itsenäinen? Koetaanko Suomessa onnea ja turvallisuutta?

Suomen näkymät ovat synkät. Syntyvyys on pahimpien 1860-luvun nälkävuosien tasolla. Valtiontalous on kuralla, jatkuvasti alijäämäinen ja velkaa kasvattava. Yömarkkinointiin keskittyvän velkakaupan ansiosta kansalaisten velka ja syrjäytyneisyys kasvaa. Työttömyys jököttää vuosikymmenestä toiseen neljännesmiljoonan työttömän tasolla. Suomalaisuus ja ns. kantaväestö ovat halveksunnan konteena. Muukalaisuus on valttia. Kristittyjen asema on vaikea. Jopa Raamatun kirjoitusten lausumisesta tai kirjoittamisesta voi joutui syytetyksi. Eduskunnassa lausutuista puheista voi unioniblokkiin kuulumaton edustaja joutua syytetyksi.

Unioni on kaapannut lainsäädäntövallan, unionin ja Suomen rajat resottavat auki. Valtion johtavat vastuulliset julistavat ”universaalia ihmisoikeutta” saapua Suomeen ja julistautua täällä turvapaikanhakijaksi, jolloin hänellä muka on oikeudet kaikkeen siihen, mitä Suomen kansalaisella on. ”Tulkaa Suomeen” -kehotuksia päästellään suusta korkeimmalta maan hallinnosta, jäljitellen rikkaimman Europpan maan päämiehen puheita unohtaen, että rikkaalla, jatkuvasti ylijäämää tekevällä maalla on toisenlaiset resurssit kuin velkaisella, köyhällä Suomella. Suomen suvereniteetti ja itsenäisyys on annettu pois.

Oman suojeleminen taloudellisin perustein ei ole rasismia, vaan itsesuojelua ja viisautta

On käsittämätöntä, että oman maan etujen varjeleminen on nyky-Suomessa kielletty? Jos joku vapaata maahantuloa, ”universaalista ihmisoikeutta” arvostelee, syyllistyy ”rasismiin” ja ”vihapuheeseen”. Lähes kaikki media, Yle ja HS etukärjessä ja pienemmät EU:n markkinoijat perässä, vaahtoavat rasismin ja vihapuheen kitkemisestä. Jopa valtiopäivien avajaisten puheiden pääsisältö keskittyi kaikkeen muuhun kuin maamme ja kansamme omien asioiden käsittelyyn.

Mitä on rasismi? Se on rotusyrjintää, -sortoa ja -kiihkoulua. Ilman rangaistuksen pelkoa on voitava puhua Suomen edusta, se on valistuneen kansalaisen velvollisuus ja oikeus.

Mitä on vihapuhe? Suomen kielen sanakirjasta en sanaa löytänyt. Ei sitä ole myöskään rikoslaissa, johon sitä koetetaan työntää. Vaaditaan siis syytteitä ja tuomioita asioista, joita rikoslaki ei tunne. Erityisesti miesviha on maailmassamme ja Suomessakin paisunut mittoihin, jonka voisi katsoa vaikuttavan parisuhteiden solmimisen vaikeuteen ja heikkoon syntyvyyteen. Ymmärsin Tasavallan presidentti Sauli Niinistön valtiopäiväpuheessaan laventaneen vihapuheen käsitettä, kun hän sanoi vihapuheita heiteltävän sieltä ja täältä, ei siis yksin maahanmuuttokriittiseltä taholta.

Hyvinkin jo kaivattaisiin rauhoittumista ja maahanmuutonkin tarkastelua talouden kannalta. Avoin puhuminen kiistanalaisesta asiasta on viisauden ja ongelman ratkaisun alku.

Suomen Perustan tutkimus: maahanmuuton kustannukset eivät alene edes 2. sukupolvessa, ”kotoutus” on epäonnistunut

Suomen puolueista Perssuomalaiset on tutkinut maahanmuuttoa ajatuspaja Suomen Perustan toimesta. Juuri ilmestynyt tutkija Samuli Salmisen tutkimus (https://www.youtube.com/user/psverkkomedia) koskee maahanmuuttajiin kohdistetun toimeentulotuen osuutta tuen kokonaiskuluista. Lähteinä ovat julkiset tilastot ja rekisterit mm. Kela, THL ym. Muutamia tuloksia tässä.

Toimeentulotuen kustannukset nousivat vuoden 2013 749 milj. eurosta 804 miljoonaan vuonna 2018. Nousua edisti maahanmuutto. Vuoden 2018 toimeentulotuesta pääkaupunkiseudulla meni 40 % maahanmuuttajille. Koko maan tasolla vuoden 2018 toimeentulotuista meni neljännes (25 %) maahanmuuttajille.

Maahanmuuttajien syntymävaltion mukaan tarkasteltuna 18-64 -vuotiaista maahanmuutajista korkeimmat toimeentulotuen saajien luvut saavutettiin Somaliassa, Irakissa, Syyriassa ja Afganistanissa syntyneillä. Somaliassa luku oli 67,5 %, vastaavanikäisillä suomalaisilla tuen saajien prosentti oli noin 7.

Kaikkien maahanmuuttajien keskimäärin saadut toimeentulotuet kasvavat suomalaisväestöön verrattuna noin 5-kertaisiksi 20 vuoden maassaolon jälkeen. Maassaolon pitkittyminen ei vähennä tukea, vaan lisää sitä. Irakilaisilla ja somalialaisilla tuen määrä on yli 15-kertainen kantasuomalaisiin tuen saajiin verrattuna 20 maassaolovuoden jälkeen.

Tutkija Samuli Salmisen eräs kansantaloutemme kannalta hälyttävä tutkimustulos on, että ”kotoutumista” ei tapahdu edes toisessa sukupolvessa. Suomessa syntyneistä somalitaustaisista 19-vuotiaista 75 % on saanut toimeentulotukea vuosittain. Suomalaisilla kantaväestön nuorilla tämä prosentti on 13-14. Somalialaistaustaisista 19-vuotiaista nuorista yli 30 % on saanut toimeentulotukea vuosittain, kantasusuomalaisilla vastaava luku on noin 5 %.

Johtopäätös: työperäinen ja humanitaarinen maahanmuutto pysäytettävä, autettavia autettava omissa maissaan

Millainen on maahanmuuton nettovaikutus? Tuleeko maahanmuuttajista nettoveronmaksajia? Tähän astisissa tuloksissa on ilmennyt, että nettoveronmaksajia tulee meille harvoista maista. Salmisen mukaan elinkaarivaikutukset ovat satoja tuhansia euroja miinuksella. Kotoutumista ei tapahdu edes toisessa sukupolvessa. Somaliasta ja Irakista tulleilla nettovaikutus on jopa 20 000 euroa/henkilö miinuksella, kun se kantasuomalaisilla keskimäärin on 10 %.

Tämän tutkimuksen esittelyssä Perussuomalaisten esittämä kanta on, että nykyisen kaltainen maahanmuutto on pysäytettävä. Houkuttelevuutta tulla Suomeen on heikennettävä. Sekä ns. työperäinen että humanitaarinen maahanmuutto on lopetettava ja apua on annettava lähtömaissa.

Omana johtopäätäksenäni kiinnittäisin huomiota Ruotsin tilanteeseen. Siellä on jo kauan ollut näkyvissä, että toisen polvenkaan maahantulijat eivät ole kotoutuneet. Syrjäytyneisyys ilmenee sopeutumattomuutena ja radikalismina, jonka seuraukset ovat monissa kaupungeissa huonosti hallittavia. Pääkaupunkiseutumme astelee jo Ruotsin malliin imien muun Suomen voimavarat voidakseen palvella vieraitaan.

Suomen pääkaupunkiseudun tietoinen kasvattaminen maahantulijaväestöllä on paitsi paisuva taloudellinen, mutta myös sosiaalinen ja turvallisuusongelma. ”Ylensyönti” aiheuttaa pahoinvointia ja ”oksetusta” kantaväestössä. Muukalaiskritiikkiin ja maahanmuuton ongelmiin on alettava valtion johdon, hallituksen ja eduskunnan toimin puuttua. ”Rasismin” ja vihapuheen” kitkemisen sijaan on mentävä ilmiöiden syihin. Maahanmuutto on koko kansan nähtävissä oleva huolestuttava ilmiö. Se ei katoa hyttysiä kuurnimalla, vaan ongelmien syihin menemällä ja tarvittavia korjauksia tehden.