Sananvapaus, lain ja esivallan kunnioitus eivät ole kauppatavaraa

Kotiseutuneuvos Seppo Ervasti nousi suojelemaan kotiseutuaan muukalaisvaikutuksilta julkaistessaan Koillissanomissa 5.9.2022 syvää kotiseuturakkautta uhkuvan kirjoituksen ”Myrskylinnun muistelmat media-alalla”.

En heti tunnistanut kirja-arvostelua omaa kirjaani ”Matti Kyllönen: Palkkasoturista yrittäjäksi. Neljä vuosikymmentä (1982–2022) yrittäjätoimintaa” koskevaksi, sillä painopaikka ja sivumääräkin olivat väärät, eikä kustantajaakaan mainittu.

Kenties hupailuksi tarkoitettu arvostelukin on otettava vakavasti. ”Myrskylintunakin” pidän Ervastia ihmisenä, historianopettajana, pappina, rovastina ja kunnioitettavana ihmisenä jo senkin vuoksi, että hänen oma yhdyskuntansa on hänet monin arvonimin ja suosionosoituksin palkinnut. Muutamia huomioita kuitenkin tässä.

Historiantutkijan näkökulmasta katsottuna Seppo Ervasti tässä jankkaa samoja päähänpinttymiään, joiden todenperäisyys olisi ollut tässäkin kirjassa tarkistettavissa. Kirjani otsikon mukaisesti kyseessä on yksityisyrittäjänä toimimisen 40-vuotisjulkaisu, ei muistelma ”aktiivikaudeltani 1975–2022”. Muistelmani julkaisin v. 2006 kirjana ”Sanan voimalla rakennamme. Dokumentteja ja muistikuvia lehtimiesajoiltani”. Siinä kirjoitin laajasti työstäni toisen palveluksessa, myös Koillissanomien kaudestani 1968–1976. Se aika ei ollut yrittäjäkauttani.

Ervastin nyt puheena olevassa kirjoituksessa ihmetyttää jälleen hänen kokemansa pyhä velvollisuutensa puolustaa Kuusamon kunnan Kepu-vallan tekemisiä. Jo 1970-luvulla sanottiin, että aina kun kunnan poletti pudotetaan Seppo Ervasti kirjoituskoneeseen, niin sieltä tulla tupsahtaa Kepun puolustuspuhe Koillissanomien sivulle. Ihmetystä edelleen aiheuttaa, mihin perustuu tämä side, miten Ervasti on siihen joutunut? Olisi hyvä nähdä avaus tähän.

Seppo Ervasti näyttää tässäkin kirjoituksessaan edelleen säilyttäneen uskonsa Tulihta-jutun oikeudenkäynneissä harjoitettuun vääryyteen ja uskoo Kuusamon johtomiesten tultua väärin tuomituiksi. Kuusamon lukion paikallisoppikirjaksi tarkoitetussa kunnan kustantamassa kirjassaan Seppo Ervasti (1997, 169–170) kirjoitti Koillismaan Uutisten päätoimittajan Matti Kyllösen paisutelleen juttua niin, että vuoden 1996 kunnallisvaalit käytiin Tulihtan merkeissä. Hänen mielestään siis kansa äänesti väärin, ja se oli minun syy. Hupsista! Maisteris- ja pappismiehen opetusta lukiolaisille.

Seppo Ervasti kirjoitti KS 5.9.22: ”Matti on eräänlainen myrskylintu. Toimittipa hän lehteä Keravalla tai Kuusamosssa, hänellä on taipumus joutua pahanlaiseen ristiriitaan kunnan ja kaupungin johdon kanssa.”

Jos ”myrskylinnulla” tarkoitetaan kriittisyyttä, olen Ervastin tunnustuksesta ylpeä. Täältäpä Kuusamoon Ervastin pelokkeeksi aatoksin lentelen, kun tarvitaan!

Journalistin, tutkijan ja kustantajan pitää olla aktiivinen toimija, joka pyrkii valvomaan levikkialueensa ja lukijakuntansa etua sekä puolustamaan kuntalaisten ja kansalaisten oikeuksia väärämielistä hallintoa vastaan. Me sodan ja jälleenrakennuksen ajan lapset Kuusamossa olemme kasvatetut kouluttautumaan mahdollisimman pitkälle ja sitten mikäli mahdollista palaamaan kotiseudulle maksamaan yhteiskunnalta saamamme etuoikeudet tulla koulutetuiksi. Tätä olemme noudattaneet.

Olen kiitollinen Luojalleni kokemastani elämästä, perheestä ja muista läheisistäni sekä asiakaskunnista kaikkialla siellä missä yrityksinemme olemme saaneet tehdä työtä. Yritysten suosio ja menestys on mitattavissa tilinpäätöksin, levikki- ja ilmoitusluvuin ja tutkimustiedoin. Paikallislehdistä kyseen ollen lehden hyvä yhteistyö levikkialueen ja sen väestön kanssa on välttämätöntä. Tämä antaa hyvän pohjan paikallismedialle toimittaessa sananvapauden ja kansalaisoikeuksien ja -vapauksien vaalimiseksi ”neljäntenä valtiomahtina”. Katson siinä kohtuullisesti onnistuneemme.