Matti Kyllönen: Palkkasoturista yrittäjäksi. Neljä
vuosikymmentä (1982-2022) yrittäjätoimintaa

Matti Kyllönen toimi palkollisena Koillissanomain toimitusjohtajana ja päätoimittajana Kuusamossa 1968–1976 ja Paikallislehtien Liiton toimitusjohtajana Helsingissä 1979–1985. Yrittäjäksi hän ryhtyi 1982 perustamalla aluksi sivutoimisesti hoitamansa Suomen Paikallislehtipalvelu Oy:n Helsingissä. Yhtiö julkaisi Keravan Sanomia Keravalla 1985-1991. Paikallislehtipalvelu Oy myi Keravan Sanomat v. 1991.
Kesällä 1992 hän oli perustamassa Kuusamoon Koillismaan Uutiset Oy:n kustantaman Koillismaan Uutiset. Kyllösten vetämänä sitä kustannettiin vuoden 2002 loppuun asti, jolloin lehden kustannusoikeudet vuokrattiin vuoden 2007 loppuun. Tällöin lehti myytiin vuokraajalle ja Koillismaan Uutiset Oy:n nimi vaihdettiin Itä-Karjalan Kustannus Oy:ksi toimipaikkana Oulu.

Paikallislehti – vallan vartija ja kuntalaisen edun ajaja
Kirjassaan Matti Kyllönen kuvaa paikallislehtien mittavaa nousua 1970-luvulta 1980-luvun lopulle, jolloin maamme syöksyi ankaraan lamaan. Taloudellisessa ja poliittisessa kehityksessä oli pääkaupunkiseudulla (Keravan Sanomat) ja Koillismaalla (Koillismaan Uutiset) paljon yhtäläisiä piirteitä. Keravalla vallassa oli kokoomuksen ja demarien koalitio, Kuusamoa hallitsi yksinkertaisella enemmistöllä keskusta.
Sitoutumattomien ja tasapuolisesti toimitettujen paikallislehtien merkitys oli erittäin tärkeä niin Keravalla, Kuusamossa kuin koko maassa. Vallan vartijoina paikallislehdillä oli suuri vastuu kehityksestä.

Kyllösen aikana Paikallislehtien Liitto ajoi paikallisradioita Suomeen. Paikallislehdet tavoittelivat paikallislehtien kustantamia paikallisradioita maahamme. Ensimmäiset paikallisradiot aloittivat toimintansa 1985 alussa.
Esikuvana paikallislehtien kustantajilla olivat USA:n, Länsi-Saksan ja Japanin mediat. USA:n ohjauksessa juurrutettiin viestinnän vapaus ja vastuu sodassa hävinneisiin diktatuurimaihin Saksaan ja Japaniin. Kustantajien kilpailu oli vapaata. Sama yrittäjä saattoi omistaa toimialueellaan kaikenkokoisia viestimiä,
mutta valtio ei niiden kustantamista tukenut. Puoluelehdet kuihtuivat pois. Sitoutumattomuus oli valttia.

Paikallismediat paikalliskulttuurin puolustajia ja edistäjiä
Suomessa paikallislehdet olivat levikkialueensa väestön tilaamia, omistamia, linjaltaan puolueettomia/sitoutumattomia ja valtion tuesta vapaita. Siksi ne menestyivät.
Menestyvät paikallislehdet joutuivat ostojen kohteiksi aluksi poliittisten maakuntalehtien toimesta. Sittemmin kilpailuun ovat tulleet suuret valtakunnan-osalehdet. Sama suuri kustantaja voi omistaa toimialueellaan valtaosan graafisesta ja myös sähköisestä viestinnästä. Valtion antama runsas puolueraha jyl-
läsi ja lehtiä osteltiin. Myös paikallislehtien välisiä ostoja tehtiin. Paikallislehtien Liiton kanta oli, että paikallisviestinten tulisi olla levikkialueensa väestön omistamia. Tämä näkemys ei arjessa täysin kestänyt. Sukupolvenvaihdoksessa paras kauppahinta usein voitti. Paikallismedioiden rakenne muuttui.

Matti Kyllösen kirja kuvaa domumentoidusti tätä kehitystä 1970-luvulta 2000-luvulle. Sotien jälkeen suuren nousun kokeneet pientalousalueiden kehitystä edistäneet paikallislehdet ovat laajasti siirtyneet maakunnallisten viestinten omistukseen. Tämä on johtanut paikallisviestinten työpaikkojen vähentymiseen,
työn siirtymiseen maakuntakeskuksiin ja sisällöllisen ja taloudellisen päätösvallan heikentymiseen pientalousalueilla.
Uudeksi muutosvoimaksi ovat nousseet ilmaiseksi jaettavat ja tilattaviksi lehdiksi pyrkivät paikallis- ja kaupunkilehdet. Tämä osoittaa, että paikallisväestön hallitsemille ja omistamille paikallislehdille on edelleen tarvetta ja tilaa.