9.2.2013
Seniilistä EU:sta viriiliin kansallisvaltioiden Eurooppaan
EU:n budjettineuvottelussa budjettikaudelle 2014-2020 saatu neuvottelutulos pysäyttää menojen kasvun ja alentaa suomalaisten viljelijäin palkkaa. Sen seurauksena kansallisen maataloustuen määrä kasvaa, sillä viljelijäin palkanalennuksiin tuskin asianosaiset suostuvat.
Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) on riemuinnut neuvottelun tuloksista Suomen osalta. Riemuun ei mielestäni ole syytä, sillä Suomi on edelleen nettomaksaja rikkaiden unionimaiden rinnalla. Suomi luetaan vauraisiin maihin pääasiassa siksi, että maallamme on kolmen A:n luottoluokitus. Sitä on pidetty voimassa siksi, että Suomelta voidaan kupata raha-apua ja takuita etelävaltioiden pankkien pystyssä pitämiseen. Tämä on Saksan ja Ranskan etu, koska näiden maiden saatavien maksamisesta on kysymys.
EU:n budjettilinjaus kuvastaa otteen lipsumisesta. Britannian irtiotto Saksan ja Ranskan linjauksista on vetänyt puoleensa muita maita, myös Suomea. Perussuomalaisten viime eduskuntavaaleissa korostama EU-kriittisyys, liittovaltiokehityksen vastaisuus ja Brysselin vallan kasvattamisen vastustus toivat suuren vaalivoiton. Tämä on osaltaan kääntänyt huomion oman kansallisvaltion etujen ensisijaisuuteen. Nyt tehty budjettisopimus osoittaa, että EU:n laiva on kääntynyt.
Kataisen johdolla koottu kokoomushallitus on häviäjien hallitus, joka jatkaa virheellistä hulttiomaiden tukipolitiikkaa ja lisää suomalaisten vastuuta etelävaltioiden veloista. Nyt on yhä laajemmille kansalaispiireille valjennut, että unionin keskittämispolitiikasta on päästävä irti. EU:n väsymys on tunnustettu. EU on seniili, jo nuoruudessaan vanhuudenheikko. Se on vahvan saksalaisen naisen johtama vanhojen heikkojen miesten liitto, joka luonnonlakien mukaisesti vaipuu hautaan.
EU on tehnyt tehtävänsä ja saa mennä
EU on tässä muodossaan tehnyt tehtävänsä. Eurooppa on jälleen yhtä. Kommunismin jääneet on purettu ja vanhat Euroopan rajat on lähes saavutettu. Suomi ei ymmärtänyt tai uskaltanut osaltaan hoitaa rajoja kuntoon siinä vaiheessa kun kommunismi romahti, vaikka vuoden 1939 rajoja tarjottiin sille kultalautasella. Mutta Suomi ymmärsi ottaa irtioton yya-sopimuksesta ja pakkosuhteista Neuvostoliittoon. Se on silloisen valtiojohdon kunniaksi sanottava.
Olemme EU:n myötä ja osallisuudessa siihen sitoutuneet länteen. Yhteinen raha, vapaa liikkuvuus unionissa ja vapaa kauppa ovat olleet hyviä arvoja. Mutta globaalissa kilpailussa emme ole korkean kustannustason vuoksi pärjänneet. Sama koskee koko vanhaa Eurooppaa. Ukkoutuva ja mummoutuva Eurooppa ei pärjää. Elintasoa on pakko pudottaa. Baltian maat ovat tämän osanneet. Orjuuden kokemuksesta on ollut etunsa; kun se on lähellä takana, tiedetään mitä seuraa, jos vapautta ei osata käyttää.
Kaiken vanhan ja katoavan alla versoo uusi elämä, uudenlainen maailma. Rappeutuvan Euroopan alla on kasvanut nuorten ihmisten Eurooppa, työttömien nuorten ja keski-ikäisten muovaamat uudet eurooppalaiset kansat.
Nuoriso näkee aikuisten virheet ja tietää miten korjaus suoritetaan. Mielenosoitukset ja mellakatkin ovat merkkejä tulevasta. Kymmenet miljoonat Euroopan työttömät nuoret ovat suomalaisen historian valossa kuin meikäläisiä “puukkojunkkareita”, “häjyjä”, jotka näköalattoman tulevaisuutensa edessä purkivat kiukkuaan ja turhamaisuuttaan vallitsevaa järjestelmää kohtaan.
Heidän viestinsä ymmärrettiin. Nuorisoseuraliike ja urheilu muun muassa kanavoivat nuoria raittiuden ja terveiden elämäntalojen tielle. Venäläinen sortokausi avasi silmät näkemään yhteiskunnallisen kehityksen esteet, jotka nivoutuivat Venäjän valtakoneistoon. Suurlakossa 1905 murtuivat padot, saatiin eduskuntauudistus ja vaikutuskanavat yhteiskunnalliseen uudistumiseen, ennen kaikkea maareformiin, joka pääsi tapahtumaan vasta itsenäisessä Suomessa kansalaissoodan kautta.
EU on nyt vastaavien uudistusvaatimusten edessä.
Suurvaltojen holhouksesta takaisin kansalliseen itsemääräämiseen
EU:sta ei tullut sitä mitä piti, vapaiden kansojen yhteisö, jossa kansallisvaltiot hoitavat yhteisiä etujaan hallitustensa kautta. Parlamentti on kansanvallan irvikuva vailla valtaa ja kansansuosiota. Valta on keskitetty suurvalloille, jotka ajavat häpeämättömästi omia etujaan. Se on käynyt mahdolliseksi, koska pienten kansallisvaltioiden edustajat ovat olleet pääasiassa hännystelijöitä ja oman edun tavoittelijoita. Suomen osalta työmarkkinajärjestöt ovat taipuneet suurpääoman edessä.
Ollaan pitkäaikaisessa pysähtyneisyyden tilassa. Ei kyetä suorittamaan välttämättömiä uudistuksia, joista keskeisin on eläkeiän nostaminen, sosiaaliturvan ja terveydenhoidon uudistaminen niin, että sairaat hoidetaan yhteiskunnan toimin ja tuki on vastikkeellista niille jotka kykenevät työhön ja perusturvan päälle sallitaan ihmisille vaurastumisen mahdollisuus. Passivoituneet ihmiset tuhoutuvat nopeasti, olivatpa he nuoria tai vanhoja.
Ulkoa tuotavan työvoiman tarpeesta puhutaan, mutta se on turhaa puhetta, koska tulijoilta ei mitään vastiketta elättämisestään vaadita eikä pakoteta heitä sisäistymään maan oloihin. Tämä nostattaa tyytymättömyyttä, jopa vihaa kantaväestössä ja kasvattaa perussuomalaisten suosiota. Sinänsä tämäkin tie vie oikeaan suuntaan, mutta tuskastuttavan hitaasti.
Seniilien harjoittamasta kovasta kapitalismista inhimilliseen työelämään
Seniilien harjoittama kova kapitalismi jouduttaa maailmanlaajuista nuorten kapinaa. Arabien kevät vetää mukaansa Välimeren alueen unionimaat. Väestöpaine ja levottomuus tulee kasvamaan unionin sisällä, tuskin kuitenkaan entisissä kommunistimaissa niin kauan kuin ne ovat saamamiehiä “rikkailta” unionimailta, kuten Suomelta.
Suomen nykyinen hallitus ei suostu näkemään meitä uhkaavaa vaaraa, vaan syyllistää oman kansansa kriittiset voimat, syrjäytyneet nuoret ja vanhukset. Joka toinen päivä poistuu itsemurhan kautta yksi yli 65-vuotias isänmaansa uurastaja. Tämä on hirvittävä rikos, johon seniili hallitusvaltamme syyllistyy ja tulee maksattamaan kansallamme siitä kovan laskun.
Lapset, nuoret ja vanhukset ovat tietoisesti syrjäytetyt ikäluokat maassamme. Syrjittyjä ovat myös työssä olevat, sillä kvartaalikapitalismi uuvuttaa myös heidät. Sairaus leviää yhteiskuntaan yhä laajemmalle, kunnes viriilit ikäluokat, joita on toki valtava enemmistö jo nyt, ottavat vallan.
Jokainen meistä voimme osallistua ja nopeuttaa tätä muutosta menemällä mukaan uudistusliikkeeseen, auttamaan apua tarvitsevia, kasvattamaan ja tekemään kotimaista ruokaa ja kuluttamaan Suomessa tehtyjä tavaroita ja palveluja.
EU:n komission johdolla Suomesta riistetty työ on palautettava maakuntiin ja pitäjiin. Pellot tuottamaan ruokaa ja metsät ja malmit jauhamaan hyvinvointia.