12.5.2014
Suomalaisten oltava isäntäväkeä omassa maassaan
Suomi on lähes kaksi vuosikymmentä kestäneen EU -jäsenyyden aikana leimautunut Saksan kantojen noudattelijaksi. Hallitukset toisensa perään ovat perustelleet tätä kantaansa sillä, että on maallemme edullista istua niissä pöydissä, joissa Euroopan ja meidänkin asioista päätetään. Pää- ja muidenkin ministerien todellinen tavoite on ollut Saksaa mielistelemällä saada korkea virka EU:sta. Räikeimmin omaa etuaan Suomen kansan varoilla ja holtittomalla velanotolla ovat ajaneet Jyrki Katainen (kok) ja Jutta Urpilainen (sdp). Epäonnistumisen seurauksena usealle muullekin ministerille on tullut lähtö tai pakokauhu.
Hallitus sai keväisessä kehysriihessään aikaan monia varsin hyviä teoriatason päätöksiä. Toivottavasti hallitus pysyy kasassa ja tehdyt säästöpäätökset saadaan viedyksi laieiksi. Tässä on oppositionkin kannettava vastuunsa, jotta suunta ei käänny turmiolliseksi.
Nyt on kansalaisten voimat keskitettävä Suomen politiikan muuttamiseen EU:ssa. Tuhoisasta velan tiestä on päästävä irti. Yhtä tärkeä asia se, että sekä EU:ssa että kotimaisessa politiikassa aletaan katsoa Suomen edun perään. Jokaisen merkittävän päätöksen edessä on kysyttävä, miten tämä palvelee Suomen ja suomalaisten etua. Maahanmuuton ja kehitysavun raju supistaminen on toteutettava. Suomea ei edelleenkään uhkaa työvoimapula. Jokaiseen avoimeen työpaikkaan nyt ja tulevaisuudessa on koulutettuja ja päteviä työntekijöitä. Sen takaavat vapaat työmarkkinat.
Työmarkkinat on avattava vapaalle kilpailulle. Kotimaassa on pantava tiukempi seula sosiaalituen jakamiselle. Työ kuin työ on terveen otettava vastaan. Maassamme työskentelevien ulkomaisten ihmisten perheille nyt jaettava lapsilisät ovat esimerkki väärästä sosiaalipolitiikasta. On hyvä, että asiaa on vihdoin eduskunnassakin raotettu.
Edessä olevat unionivaalit ovat hyvin merkittävät suomalaisten oikeuksien palauttamisen näkökulmasta. On uskallettava olla suomalainen ja on rohjettava kaikessa ajaa suomalaisten etua.
Suomi odottaa investointeja. Avainasioita ovat työvoima ja turvallisuus. Hyvä oma armeija ja sen selkänojana Nato -jäsenyys antavat turvatakeet investoinneille Suomeen. Työllisyyden ja talouden turvaa metsän moninaiskäyttöön liittyvä teollisuus, joka on jo hyvästi jaloillaan, kun vain poliitikoilla EU:ssa ja Suomen parlamentissa olisi järki kourassa. Vihreä vouhotus, jota esiintyy kaikissa puolueissa, on saatava suitsituksi ensin eurovaaleissa, sitten kotoisissa eduskuntavaaleissa. Suomalaisten on uskallettava olla isäntiä ja emäntiä omassa maassaan. Vieraat tulevat pyydettäessä ja viipyvät vain sen ajan kuin isäntäväki hyväksi katsoo. Suomalaiseksi pääsy on työllä ja suomalaisten hyväksymällä elämäntavalla ansaittava. Se ei ole lahja, saati lahjus.