Suomi on kadottamassa sivistysvaltioperiaatteensa
Näiden aikojen merkittävä uutinen Suomesta on, että kristillinen lasten kastaminen vähenee. Pohjois-Suomessa lapsikasteen saavat noin 80 prosenttia lapsista maan keskiarvon ollessa noin 60 prosenttia ja pääkaupunkiseudulla alle puolet. Uutisoinnista ei ilmene, johtuuko pääkaupunkiseudun kastekielteisyys ulkomalaistaustaisten ihmisten lukumäärän kasvusta. Kun näiden osuus pääkaupunkiseudun monissa kaupunginosissa on jo 40 prosenttia, voitaneen otaksua, ettei kantasuomalaisten vanhempien luopuminen lapsikasteesta ole juuri pienempää kuin keskimäärin Suomessa. Varsinkin Ylen uutisointi on usein tarkoitushakuista, kansallista Suomea vahingoittavaa. Suomen kansallisvaltion ja kansallisen kulttuurin kannalta kehityssuunta on huolestuttava. Lastenkasvatuksesta luopuminen ja kasvatuksen antaminen valtakunnan vihollisille vahingoittaa kansallisvaltiota jo muutamassa sukupolvessa niin pahoin, että kansallisvaltion olemassaolo on uhanalainen.
Suomalaisen kulttuurin juuret tiukasti kristillisessä maaperässä
Ihminen on fyysisesti ja henkisesti korkein olento maan päällä. Ihmisellä on kaikkia eläimiä korkeampi kyky panna luonto tiedon, keksintöjen ja tekniikan avulla palvelemaan ihmisen omia pyrkimyksiä. Ihmisellä on taipumus käsitteelliseen ja loogiseen ajatteluun, kyky käyttää kieltä ajatusten välittäjänä ja luoda eläimille tuntematon henkinen maailma: tiede, taide, moraali ja uskonto. Ihmisen varhaiseen olemukseen on kuulunut sen pohdinta miten kaikki on saanut alkunsa ja mikä on elämän tarkoitus.
Vaikka ihmisen maailmankatsomus koko ajan avartuu, ei vieläkään tieteelläkään ole yksiselitteistä varmuutta kaiken alkamisesta ja kaiken lopusta. Alkukulttuureista lähtien luonnonuskonnot ovat luoneet kuvan kaiken alkamisesta ja kaiken loppumisesta. Ihminen on aina tuntenut olevansa luonnonvoimien ja jumalten tahdon alaisena. Myös eurooppalaisen tieteen ja kulttuurin juuret lähtevät samasta periaatteesta: ihminen hallitsee luontoa ja luomakuntaa jumalten sallimissa rajoissa.
Juutalais-kristillinen maailma on koko ajan nojannut yhteen Jumalaan. Antiikin Kreikan kulttuuri yhdessä Kristuksen opin, kristinuskon ja humanismin kanssa ovat luoneet sen länsimaisen kulttuurin, jossa runsaat 2000 vuotta on eletty ja luotu maailmamme johtava tieteellinen, taloudellinen, sivistyksellinen ja moraalipohjainen fyysinen ja henkinen turva sekä huonompiosaisten huolenpito.
On luotu yhteiskunta, jota muissa maanosissa kadehditaan ja jonka turvallisuutta kaivataan niin, että suurin joukoin pyritään Eurooppaan, vaikka varsinaista hätää ei lähtömaassa olisikaan. Eurooppa on aatteidensa, uskontonsa ja taloudellisen vaurautensa osalta uhanalainen. Lapsikasteen väheneminen on Suomessa vakava uhka kulttuurimme säilymiselle.
Ihmisen luominen, Jumalan ihmiseksi tuleminen ja ihmisen ihmisoikeudet
Antiikin henkiinheräämisen, renessanssin, vaikuttavimmista maalauksista ovat Vatikaanissa Sikstuksen kappelissa sijaitsevat Michelangelon Aataminen luominen (1511) ja Viimeinen tuomio (1535-1541). Ensiksi mainitussa Jumalan ja Aatamin sormenpäät koskettavat ja Jumalan antama henki ja sielu siirtyvät Aatamiin, ensimmäiseen ihmiseen. Eläimellä ei ole sielua, ihmisellä on. Tämä erottaa ihmisen eläimestä ja nostaa Jumalan valtuutuksella ihmisen eläinten ja koko luonnon vastuulliseksi haltijaksi – Jumalan antamin valtuuksin.
Tässä ajassa näyttäytyy, ettei ihminen ole ollut saamansa valtuutuksen arvoinen, leiviskäänsä hyvin hoitava isäntä. Siksi on tullut vastuun kantamisen ja vastuun ottamisen aika. Luonto myllertää ja antaa palautetta. Pörssikurssit heiluvat. Ahneimpienkaan ja rikkaimpienkaan rahat eivät ole turvassa. Vaikka kuinka paljon Euroopan keskuspankki pukkaisi rahaa Euroopan markkinoille, ei rikkaimmallekaan turvaa tule niin kauan kuin köyhän ja työttömän ihmisen riisto jatkuu. Michelangeon kuvaama kauhea Viimeinen tuomio leijuu ei vain kristikunnan vaan koko maailman yllä.
Suomen kansallisvaltio on luonut korkeakulttuurin ja on nyt taipumassa valtion tuhoon
Jumalan olemassaolon kieltävä aate ateismi ja rinnalla sosialismi/kommunismi ovat vainonneet kristillistä liikettä ja surmanneet yli 100 miljoonaa ihmistä kommunistisen diktatuurin maissa.
Pieni kristillinen valtio Suomi on saanut kovan osansa tästä. Tsaari Nikolai II:n aikana 1889 alkanut sortokausi pyrki murskaamaan kansallisuusaatteen, kansallisen kielen, evankelis-luterilaisen uskontomme ja asettamaan kouluopetukseen venäjänkielen yhä tärkeämmälle sijalle sekä venäläistämään virkamiehistömme ja lopettamaan autonomian sekä juurimaan pois pyrkimykset valtiolliseen itsenäisyyteen.
Myös oma sosialistis-ateistinen liikkeemme oli aktiivinen. Kansallinen koululaitos, jossa kristillisellä kasvatuksella, suomen kielellä, suomalaisten lakien kunnioittamiseen liittyvällä kasvatuksella oli keskeinen sija, pyrittiin murtamaan.
Ei ole yllättävää, että kristillinen kaste, kristillinen rippikoulu ja kristilliseen avioliittoon vihkiminen tulivat vastustuksen, jopa vihan kohteiksi. Kirkon jäsenyydestä eroaminen ja siviilivihkiminen tulivat ateistien tavoitteiksi. Esittipä muuan pohjois-suomalainen työväenjohtaja kristillisten rippikoulujen korvaamista sosialistisella rippikouluopetuksella, jonka uskottiin johtavan siihen, että sosialistipuolueet saisivat vahvemman kannatuksen vaaleissa.
”Ihmisoikeudet” vieraan valloittajan miehitysviittoina
Euroopan unionin myötä on kansainvaellusten paine kohdistunut Eurooppaan, myös Suomeen. Hyvä sosiaaliturva ja kaikenlainen vapaus, jopa vapaus työn tekemisestä ja yhteiskunnan siivellä vapaa eläminen houkuttelevat hunajapurkin lailla tulemaan vauraaseen Pohjolaan, myös Suomeen. Pohjola on samassa asemassa kuin kansainvaellusten aikainen Rooma. Veltostuva, huveista ja vapaasta leivästä nauttiva rahvas äänesti valtion varoja kähmiviä korruptoituneita ihmisiä odottaen näiltä aina vain helpompaa elämää. Kun kiinnostus asepalvelusta kohtaan heikkeni, otettiin palvelukseen maahanmuuttajia, jotka kriisin tullen eivät nostaneet asettaan omansukuisiaan vastaan. Seurauksena oli, että kansat toisensa jälkeen vyöryivät maahan. Kulttuuri, rakennukset ja taideaarteet, joita ei ymmäretty, tuhottiin. Alkuihminen riehui ja raunioitti Euroopan.
Euroopan kansat ovat atteineen ja aseineen runnelleet toisiaan. Toisen maailmansodan jälkeen nostettiin kauniit aatteet ja julistukset YK:n julistuksiksi. Säädettiin YK:n Ihmisoikeuksien julistus. Se oli julistus luovuttamattomista ihmisoikeuksista, jotka kuuluvat kullekin ihmisyksilölle kaikkialla lainsäädännöstä riippumatta. Ihmisoikeuksiin luetaan kuuluviksi oikeus elämään, ruumiilliseen koskemattomuuteen, vapauteen ja kunniaan sekä uskonnonvapaus, kielen ja omaisuuden turva sekä oikeus vapaasti valita asuinpaikka, mutta myös oikeus kansalaisuuteen, työhön ja valtiollisiin ouikeuksiin, omantunnonvapaus ja yhdenvertaisuus lain edessä.
”Ihmisenpojan ihmiseksi tulo” on mitä jumalallisin ihmisoikeuksien julistus
YK:n periaatepäätöksin on näitä oikeuksia laajennettu. YK:n agendat 1992 ja 2015, joista aikaisemmin olen kirjoittanut, ovat huomattavasti laajentaneet ennen kaikkea kehitysmaista Eurooppaan pyrkivien ”oikeuksia”. Vaikka julistukset ovat olleet suosituksia, on niitä Suomessakin pyritty julistamaan sitoviksi ja erityisesti nuorisoon kohdistuviksi tavoitteena se, että nuoriso nousisi vanhempiaan ja virallisia auktoriteettejaan vastaan ja ottaisi vallan. Erityisesti kansallisvaltiot nähdään paitsi Euroopan liittovaltion myös maailmanhallituksen synnyn esteinä. Aivan kuten sosialistit pyrkivät luomaan kristinuskosta vapaan yhteiskunnan, tähtää vihersosialismi nyt samaan.
Kaikki tämä yleismaailmallista vallankumousta lietsova liike, joka Suomessa näyttää pitävän valtaa myös Antti Rinteen vihersosiaslistisessa hallituksessa, toimii ilmeisen tietämättä sitä, mihin Ihmisoikeuksien julistus perustuu.
Ihmisoikeudet on mitä kristillisin rauhan ja rakkauden Jumalan lahja, joka Jumalan pojassa Jeesuksessa Kristuksessa tuli ihmiseksi (Joh. 1:14). Ihmisenpoika, joka Uuden Testamentin mukaan on Jeesuksen itsestään käyttämä nimitys, merkitsee eskatoligista maailmanhallitsijaa, taivaasta tulevaa Messiasta ja kosmista hallitsijaa (Dan.7:13, 4 Esra:13; Mark. 8:38; Matt. 24:30).
Luopuessamme kristillisestä Jumalasta ja suosiessamme vieraita, ihmisarvoa polkevia, ihmisiä silpovia ja tappavia uskontoja luovumme Jumalastamme, kristillisestä yhteiskunnastamme ja teemme tilaa pahan maailmanhallitukselle. Hyvän ja pahan välinen taistelu jatkuu.
Suomalaisen kulttuurin juuret tiukasti kristillisessä maaperässä
Ihminen on fyysisesti ja henkisesti korkein olento maan päällä. Ihmisellä on kaikkia eläimiä korkeampi kyky panna luonto tiedon, keksintöjen ja tekniikan avulla palvelemaan ihmisen omia pyrkimyksiä. Ihmisellä on taipumus käsitteelliseen ja loogiseen ajatteluun, kyky käyttää kieltä ajatusten välittäjänä ja luoda eläimille tuntematon henkinen maailma: tiede, taide, moraali ja uskonto. Ihmisen varhaiseen olemukseen on kuulunut sen pohdinta miten kaikki on saanut alkunsa ja mikä on elämän tarkoitus.
Vaikka ihmisen maailmankatsomus koko ajan avartuu, ei vieläkään tieteelläkään ole yksiselitteistä varmuutta kaiken alkamisesta ja kaiken lopusta. Alkukulttuureista lähtien luonnonuskonnot ovat luoneet kuvan kaiken alkamisesta ja kaiken loppumisesta. Ihminen on aina tuntenut olevansa luonnonvoimien ja jumalten tahdon alaisena. Myös eurooppalaisen tieteen ja kulttuurin juuret lähtevät samasta periaatteesta: ihminen hallitsee luontoa ja luomakuntaa jumalten sallimissa rajoissa.
Juutalais-kristillinen maailma on koko ajan nojannut yhteen Jumalaan. Antiikin Kreikan kulttuuri yhdessä Kristuksen opin, kristinuskon ja humanismin kanssa ovat luoneet sen länsimaisen kulttuurin, jossa runsaat 2000 vuotta on eletty ja luotu maailmamme johtava tieteellinen, taloudellinen, sivistyksellinen ja moraalipohjainen fyysinen ja henkinen turva sekä huonompiosaisten huolenpito.
On luotu yhteiskunta, jota muissa maanosissa kadehditaan ja jonka turvallisuutta kaivataan niin, että suurin joukoin pyritään Eurooppaan, vaikka varsinaista hätää ei lähtömaassa olisikaan. Eurooppa on aatteidensa, uskontonsa ja taloudellisen vaurautensa osalta uhanalainen. Lapsikasteen väheneminen on Suomessa vakava uhka kulttuurimme säilymiselle.
Ihmisen luominen, Jumalan ihmiseksi tuleminen ja ihmisen ihmisoikeudet
Antiikin henkiinheräämisen, renessanssin, vaikuttavimmista maalauksista ovat Vatikaanissa Sikstuksen kappelissa sijaitsevat Michelangelon Aataminen luominen (1511) ja Viimeinen tuomio (1535-1541). Ensiksi mainitussa Jumalan ja Aatamin sormenpäät koskettavat ja Jumalan antama henki ja sielu siirtyvät Aatamiin, ensimmäiseen ihmiseen. Eläimellä ei ole sielua, ihmisellä on. Tämä erottaa ihmisen eläimestä ja nostaa Jumalan valtuutuksella ihmisen eläinten ja koko luonnon vastuulliseksi haltijaksi – Jumalan antamin valtuuksin.
Tässä ajassa näyttäytyy, ettei ihminen ole ollut saamansa valtuutuksen arvoinen, leiviskäänsä hyvin hoitava isäntä. Siksi on tullut vastuun kantamisen ja vastuun ottamisen aika. Luonto myllertää ja antaa palautetta. Pörssikurssit heiluvat. Ahneimpienkaan ja rikkaimpienkaan rahat eivät ole turvassa. Vaikka kuinka paljon Euroopan keskuspankki pukkaisi rahaa Euroopan markkinoille, ei rikkaimmallekaan turvaa tule niin kauan kuin köyhän ja työttömän ihmisen riisto jatkuu. Michelangeon kuvaama kauhea Viimeinen tuomio leijuu ei vain kristikunnan vaan koko maailman yllä.
Suomen kansallisvaltio on luonut korkeakulttuurin ja on nyt taipumassa valtion tuhoon
Jumalan olemassaolon kieltävä aate ateismi ja rinnalla sosialismi/kommunismi ovat vainonneet kristillistä liikettä ja surmanneet yli 100 miljoonaa ihmistä kommunistisen diktatuurin maissa.
Pieni kristillinen valtio Suomi on saanut kovan osansa tästä. Tsaari Nikolai II:n aikana 1889 alkanut sortokausi pyrki murskaamaan kansallisuusaatteen, kansallisen kielen, evankelis-luterilaisen uskontomme ja asettamaan kouluopetukseen venäjänkielen yhä tärkeämmälle sijalle sekä venäläistämään virkamiehistömme ja lopettamaan autonomian sekä juurimaan pois pyrkimykset valtiolliseen itsenäisyyteen.
Myös oma sosialistis-ateistinen liikkeemme oli aktiivinen. Kansallinen koululaitos, jossa kristillisellä kasvatuksella, suomen kielellä, suomalaisten lakien kunnioittamiseen liittyvällä kasvatuksella oli keskeinen sija, pyrittiin murtamaan.
Ei ole yllättävää, että kristillinen kaste, kristillinen rippikoulu ja kristilliseen avioliittoon vihkiminen tulivat vastustuksen, jopa vihan kohteiksi. Kirkon jäsenyydestä eroaminen ja siviilivihkiminen tulivat ateistien tavoitteiksi. Esittipä muuan pohjois-suomalainen työväenjohtaja kristillisten rippikoulujen korvaamista sosialistisella rippikouluopetuksella, jonka uskottiin johtavan siihen, että sosialistipuolueet saisivat vahvemman kannatuksen vaaleissa.
”Ihmisoikeudet” vieraan valloittajan miehitysviittoina
Euroopan unionin myötä on kansainvaellusten paine kohdistunut Eurooppaan, myös Suomeen. Hyvä sosiaaliturva ja kaikenlainen vapaus, jopa vapaus työn tekemisestä ja yhteiskunnan siivellä vapaa eläminen houkuttelevat hunajapurkin lailla tulemaan vauraaseen Pohjolaan, myös Suomeen. Pohjola on samassa asemassa kuin kansainvaellusten aikainen Rooma. Veltostuva, huveista ja vapaasta leivästä nauttiva rahvas äänesti valtion varoja kähmiviä korruptoituneita ihmisiä odottaen näiltä aina vain helpompaa elämää. Kun kiinnostus asepalvelusta kohtaan heikkeni, otettiin palvelukseen maahanmuuttajia, jotka kriisin tullen eivät nostaneet asettaan omansukuisiaan vastaan. Seurauksena oli, että kansat toisensa jälkeen vyöryivät maahan. Kulttuuri, rakennukset ja taideaarteet, joita ei ymmäretty, tuhottiin. Alkuihminen riehui ja raunioitti Euroopan.
Euroopan kansat ovat atteineen ja aseineen runnelleet toisiaan. Toisen maailmansodan jälkeen nostettiin kauniit aatteet ja julistukset YK:n julistuksiksi. Säädettiin YK:n Ihmisoikeuksien julistus. Se oli julistus luovuttamattomista ihmisoikeuksista, jotka kuuluvat kullekin ihmisyksilölle kaikkialla lainsäädännöstä riippumatta. Ihmisoikeuksiin luetaan kuuluviksi oikeus elämään, ruumiilliseen koskemattomuuteen, vapauteen ja kunniaan sekä uskonnonvapaus, kielen ja omaisuuden turva sekä oikeus vapaasti valita asuinpaikka, mutta myös oikeus kansalaisuuteen, työhön ja valtiollisiin ouikeuksiin, omantunnonvapaus ja yhdenvertaisuus lain edessä.
”Ihmisenpojan ihmiseksi tulo” on mitä jumalallisin ihmisoikeuksien julistus
YK:n periaatepäätöksin on näitä oikeuksia laajennettu. YK:n agendat 1992 ja 2015, joista aikaisemmin olen kirjoittanut, ovat huomattavasti laajentaneet ennen kaikkea kehitysmaista Eurooppaan pyrkivien ”oikeuksia”. Vaikka julistukset ovat olleet suosituksia, on niitä Suomessakin pyritty julistamaan sitoviksi ja erityisesti nuorisoon kohdistuviksi tavoitteena se, että nuoriso nousisi vanhempiaan ja virallisia auktoriteettejaan vastaan ja ottaisi vallan. Erityisesti kansallisvaltiot nähdään paitsi Euroopan liittovaltion myös maailmanhallituksen synnyn esteinä. Aivan kuten sosialistit pyrkivät luomaan kristinuskosta vapaan yhteiskunnan, tähtää vihersosialismi nyt samaan.
Kaikki tämä yleismaailmallista vallankumousta lietsova liike, joka Suomessa näyttää pitävän valtaa myös Antti Rinteen vihersosiaslistisessa hallituksessa, toimii ilmeisen tietämättä sitä, mihin Ihmisoikeuksien julistus perustuu.
Ihmisoikeudet on mitä kristillisin rauhan ja rakkauden Jumalan lahja, joka Jumalan pojassa Jeesuksessa Kristuksessa tuli ihmiseksi (Joh. 1:14). Ihmisenpoika, joka Uuden Testamentin mukaan on Jeesuksen itsestään käyttämä nimitys, merkitsee eskatoligista maailmanhallitsijaa, taivaasta tulevaa Messiasta ja kosmista hallitsijaa (Dan.7:13, 4 Esra:13; Mark. 8:38; Matt. 24:30).
Luopuessamme kristillisestä Jumalasta ja suosiessamme vieraita, ihmisarvoa polkevia, ihmisiä silpovia ja tappavia uskontoja luovumme Jumalastamme, kristillisestä yhteiskunnastamme ja teemme tilaa pahan maailmanhallitukselle. Hyvän ja pahan välinen taistelu jatkuu.