Ostoskorin sisältö0  tuotetta - Yhteensä 0.00 €


Koko Suomea asuttava ja puolustettava

Ylen mielipidetiedustelun mukaan vain noin 80 prosenttia suomalaisista kannattaa maamme pitämistä kokonaan asutettuna. Näen tämän kehityssuunnan hyvin tuhoisana Suomelle. Syyt ovat perustuslailliset, huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen liittyvät seikat.

Suomi on kasvanut nykyisiin ja vielä 1939 vallinneisiin rajoihinsa valtiojohtoisen asutuspolitiikan seurauksena. Valtion – Ruotsin, sitten Suomen – tavoitteena oli korpimaiden asuttamisella saada elintilaa väestölle, joka luonnonvaroja hyödyntämällä lisää väestönsä määrää ja kartuttaa omaa ja valtion omaisuutta, verovarallisuutta ja asekelpoisen väestön määrää. Yksilön ja valtion edut ovat kulkeneet käsi kädessä. Viime aikoina nämä periaatteet ovat pahasti hämärtyneet.

Suomalaiset ovat karaistunutta, valtiolleen uskollista ja luotettavaa kansaa. Ruotsin suurvallan rakentamisessa ja ylläpitämisessä suomalaisilla on ollut merkittävä osa. Saksaan vietiin 30-vuotiseen sotaan Suomesta vuosina 1630–1648 noin 24 000 miestä. Nykypäivän Suomen väkilukuun suhteutettuna se merkitsi noin 300 000 miehen armeijaa. Ruotsinvallan aikana Suomen maakunnat joutuivat käytännössä itse ja yksin puolustamaan alueitaan venäläisten miehitystä ja sortoa vastaan. Suomi oli ja on edelleen sekä Ruotsille että Venäjälle etuvartioasemamaa.

Suomen perustuslain mukaan suomalaisilla on oikeus valita Suomessa asuinpaikkansa. Valtion tehtävä on antaa kansalaisilleen yhtäläiset palvelut valtakunnan kaikissa osissa. Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen ajateltiin, että idän uhka on poistunut. Kiirehdittiin lännen suojaan EU:hun. Natoon ei Venäjän pelossa uskalleta liittyä. Omasta kansasta on neljännesmiljoona ihmistä syrjäytetty. Muukalaisia ihaillaan ja houkutellaan maahan. He ovat valtaapitäville henkilökohtaisen hyödyn esineitä. Kehä III:n takaiset alueet ja ihmiset ovat kaupunkilaisnousukkaille yhä suuremman halveksunnan kohde.

Itsenäisen Suomen rakentaminen alkoi 1700-luvun lopulta alkaen. Koko Suomi asutettiin, ihmiset saivat asua haluamallaan paikkakunnalla. Kaikki olivat tasavertaisia. Pääkaupunkiseutu on maksanut kansallisesta kakustamme kokoamansa hyödyn osin takaisin muille maakunille. Pääkaupunkiseudulla on käsitetty, että sen vauraus on osin luotu maakunnissa. Nyt tämä kiistetään.

Suomea puolustaa parhaiten suomalainen. Korkeimmillaan maanpuolustustahto on ihmisen puolustaessa omaa reviiriään, kotiseutuaan. Tämä nähtiin talvisodassa, kun koillismaalainen Er. P 16 puolusti Alassalmea Suomussalmella estäen venäläisrykmentin tulon Oulun–Kuusamon tielle päämääränään Oulu. Nopeat Er. P 16:n paikallisjoukot olivat Alassalmella jo 6.12. ja katkaisivat vihollisen etenemisen. Kenraalimajuri Hj. Siilasvuo alkoi 7.12. alkoi koota 9. Divisioonaa lyödäkseen vihollisen. Taisteluihin päästiin 11.12.39. Er. P 16 piti edelleen puolensa Alassalmella.

Samalla varmuudella koillismaalaiset ja pohjoispohjalaiset JR 53:n joukot taistelivat jatkosodassa Kiestingin suunnalla, Uhtualla, Karjalan kannaksella ja Lapin sodassa. Jatkosota osoitti, ettei vieraan apuun kannata luottaa. Paikallisten suojajoukkoja tulee olla myös rajaseudulla kasvattamassa ruokaa ja puolustamassa tarpeen tullen isänmaata.

Suomessa on puolustukseen kiinnitetty huomiota, mutta pelkään, että nykymenolla puolustustahto hiipuu sitä mukaa kuin maan hedelmälliset syrjäseudut hylätään ja maan palvelut yksi toisensa jälkeen ulkoistetaan muukalaisille.

Pohjois- ja Itä-Suomi tarvitsevat raivaajansa, rakentajansa ja puolustajansa. Ylikuumentunut Helsinki kaipaisi jo järkiinnyttävää sadetta pohjoisesta ja idästä.