Ostoskorin sisältö0  tuotetta - Yhteensä 0.00 €


10.8.2014

Putin työntää Suomea Naton syliin

Suomen kivikkoinen tie EU:ssa ja jäsenyys yliarvostetussa eurossa ovat johtaneet pitkittyneeseen talouslamaan ja sietämättömään velkaantuneisuuteen. Suomen hallituspolitiikka on näyttäytynyt kansalaisille johtajiemme lähes pelkkänä oman edun tavoitteluna ja johtavien ministerien osalta narsistisena pyrkimyksenä mielistellä EU:n ylimpiä päättäjiä päästäkseen unionin korkeimpiin virkoihin. 

Tämä koskee erityisesti Jyrki Kataista (kok). Hänen uraputkensa kiillotus on maksanut Suomen veronmaksajille kymmeniä miljardeja euroja. Velanotto näyttää nyt vain kiihtyvän kun ruoriin ovat päässeet A. Stubb (kok) ja A. Rinne (sdp).

Suomen ja Euroopan onneksi Venäjän diktaattori V. Putin on pannut ”läntisen kansainyhteisön” EU:n ja USA:n kylmien tosiasioiden eteen palauttamalla voimapolitiikan kansainvälisiin suhteisiin. 

Putin on haastanut ”rappeutuneen ja eripuraisen” lännen rikkomalla kansainvälisen oikeuden pelisääntöjä tavalla, johon toki USA:kin on useaan kertaan syyllistynyt sen seurauksena, ettei YK ole kyennyt turvaamaan rauhaa esim. Jugoslavian hajoamisprosessissa. USA:n johtama Nato toi rauhan Balkanille ja itsenäisyyden kommunismin sortamille pienille kansoille. Tämä kaikki on vakauttanut Eurooppaa ja lisännyt ns. vapaan Euroopan aluetta maanosassamme. Se on merkinnyt kommunistisen maailman heikentymistä ja alueellista supistumista sekä Venäjän vaikutusvallan vähentymistä. 

Pyrkimällä palauttamaan Venäjän suuruuden diktaattori V. Putin on ottanut käyttöön J. Stalinin menetelmiä, mm. sisäisen sensuurin. Askel askeleelta hän laajentaa diktatuuriaan. Georgian jälkeen tulivat Krim ja Ukraina. Mikä on seuraava kohde? 

On siis aika lännen pysäyttää hänet määrätietoisesti ja päättävisesti. Tässä työssä on EU:n, sen jäsenmaiden ja USA:n pidettävä yhtä. Kauppapakotteet murtuvat heti, kun Venäjä jättää Ukrainan rauhaan.

Presidentti V. Putin on Ukrainassa tehnyt Suomelle palveluksen. Hän on osoittanut, ettei Venäjän ulkopolitiikka ja suhtautuminen rajanaapureihin ole vuosisatojen saatossa muuttunut. Tsaarin Venäjä, Neuvostoliitto ja Putinin Venäjä toimivat samalla tavoin, pieniä naapureitaan hyväksi käyttäen, painostaen, riistäen ja sortaen. 

Suomi on sotien jälkeen maksanut sotakosvausten ja alueluovutusten lisäksi valtavat summat Venäjän kansojen auttamiseksi lähialuellamme, korjannut Venäjän infrastruktuuria, puhdistanut vesiä suomalaisin ja EU:n verovaroin, myynyt suomalaista maata venäläisille ilman vastapalveluksia Venäjällä. Suomi on lujittanut kauppasuhteita uskoen siihen, että keskinäinen riippuvuus tukee rauhaa. Putin on toimillaan osoittanut, että kauppasiteistä voidaan tehdä ansa ja kiristyksen väline. 

Suomalaisten ja muiden länsivaltojen hyväuskoisuudesta on siis tehty lähes pilkan väline.  Luottamus Venäjään on pahasti pirstaleina. Vanhat rumat lausahdukset Venäjästä ovat nousseet pintaan. Luottamus naapuriin heikkenee ja ilmenee turvattomuuden tunteena ja Naton kannatuksen kasvuna. Realismi palaa suhteisiimme. Putin on tehnyt sinisilmäisille suomalaisille palveluksen.

Mitä päättäväisemmin unioni ja USA toimivat Ukrainan kysymyksessä, sitä nopeammin kauppasota päättyy ja Suomi pääsee ratkomaan sisä- ja turvallisuuspoliittisia ongelmiaan, joihin kuuluvat terveen itsekkyyden palauttaminen hallintoomme ja ulkosuhteisiin. 

Seuraavat eduskuntavaalit ovat poikkeuksellisen tärkeät, sillä Suomen kauppatase on saatava kuntoon, velan lyhentäminen alulle, veropohja kansainvälisten suuryritysten osalta kuntoon ja pienyrittäjien tilanne sellaiseksi, että Suomessa kannattaa ihmisiä työllistää. Maahanmuutto on rajattava sellaiseksi, että vieraita otetaan maahan vain niissä rajoissa kuin he elättävät itsensä. 

Turvallisuuspolitiikassa tärkeintä on palauttaa uskottava puolustus, johon kuuluu mahdollisesta Nato-jäsenyydestä päättäminen kansanäänestyksen kautta. 

Ukrainan kriisi on osoittanut, ettei Suomella ole Venäjän politiikassa mitään erityisasemaa eikä suomalaisilla ole mitään erityisosaamista Venäjän suhteen. Putinille kiitos, että vihdoin olemme vapaan kansan tavoin pääsemässä alisteisuudesta vapaaseen oikeuteen päättää asioistamme.