Maalaisliito-keskustan kannatus omien valintojen tulosta

Kansanedustaja Pekka Aittakumpu (kesk) kertoi 13.7.2023 Kalevassa, että keskustalla ja perussuomalaisilla on iso ero arvoissa. Erot koskevat ”ihmisarvoa” ja ”kykyä hoitaa maatalouden, maaseudun ja köyhän asiaa”.

Aittakumpu korostaa, että Alkion ihmiskäsitys pohjasi kritilliseen etiikkaan, jonka ytimenä on käsitys jokaisen ihmisen yhtäläisestä arvosta, tärkeydestä ja ainutlaatuisuudesta, kun taas perussuomalaisten ihmiskäsitys on ihmisarvoa vähättelevää. Perussuomalaisten kyky hoitaa maatalouden ja köyhän asiaa kilpistyy siihen, että hallitusohjelma näyttää kokoomuksen sanelemalta.

Hieman taustaa asialle. Vuonna 1906 perustetun maalaisliiton juuret Pohjois-Pohjanmaalla ovat säätyvaltiopäivien aikaisessa suomalaisen puolueen hallitsemassa lestadiolais-talonpoikaisessa yhteiskunnassa. 1860-luvulta lähtien vaikuttanut lestadiolainen liike oli henkisesti ja taloudellisesti raikastanut yhteiskuntaa ja esim. Kuusamossa tämä herätysliike saavutti 1890-luvulla vaikuttavan aseman sekä kunnallis- että seurakuntahallinnossa. Eduskuntauudistus vuonna 1906 synnytti kaksi merkittävää liikettä, vanhoillislestadiolaisen SRK:n ja maalaisliiton. SRK suuntautui poliittisesti kahteen puolueeseen, vanhasuomalaisiin ja maalaisliittoon. Maailmansotien välisen ajan maalaisliitto oli hallitsevassa asemassa Pohjois-Pohjanmaalla. Vanhoillislestadiolaisuuden, maalaisliiton ja kokoomuksen muodostama kolmiyhteisö piti yllä isänmaallista yhteisrintamaa, joka torjui kommunismin ja lakkautti kommunistiset järjestöt 1930. Tulevien sotien torjumiseksi tehtiin hyvää työtä.

Välirauhansopimuksen myötä 1944 kommunistit palasivat poliittiseen elämään. Talvisodan jälkeistä Moskovan rauhaa vastustanut Urho Kekkonen käänsi takkinsa Saksan Stalingadin tappion jälkeen ja alkoi tavoitella maan johtajuutta. Vuoden 1948 eduskuntavaaleissa maalaisliitto mainosti nojaavansa lakikirjaan ja Raamattuun. Yya-sopimus solmittiin 1948. Kekkosen linja vähitellen voitti ja aatteellinen alkiolainen linja väistyi. Viimeiset maalaisliiton puheenjohtajat olivat Viljami Kalliokoski (1941-1945) ja V. J. Sukselainen 1945-64). Maalaisliitto vaihtoi nimensä keskustapuolueeksi Kuopion kokouksessa 1965. Keskustapuolueen ensimmäinen puheenjohtaja oli Johannes Virolainen.

Pekka Aittakumpu puhuu kirjoituksessaan kauniisti maalaisliiton alkiolaisista arvoista, muun muassa jokaisen ihmisen ihmisarvon kunnioittamisesta. Käytännön tasolla maalaisliitto-keskustan arvoilla on yhtymäkohtia vanhoillislestadiolaisiin arvoihin, joiden mukaan on vain yksi tie taivaaseen ja se on lestadiolaisuus ja että on vain yksi puolue, maalaisliitto, oikea tie maakunnan, paikkakunnan ja maan onneen. Maalaisliitto-keskustaenemmistöisissä kunnissa valtion ja kunnan virat, toimet ja valtionavut ovat enemmistöpuolueen. Mainittakoon esimerkkinä SRK:n piirissä 1930-luvulla pienviljelijäpuolueen jäsenten syrjintä niin maalaisliitossa kuin vanhoillisessa liikkeessä ja samoissa piireissä tapahtuneet puhdistukset ja kiusaamiset 1970-luvulla.