Uskonnosta ja politiikasta tulee saada keskustella

Koin melkoisen mukavan yllätyksen sunnuntain 20.11.2022 Kalevasta, jossa lehden päätoimittaja Sanna Keskinen otsikoi palstansa: ”Uskonto vaikuttaa politiikassa, mutta sitä ei sanota ääneen.” Kirjoituksen asiasisältö oli, että uskonnolla on yhteys myös puoluepolitiikkaan ja johtopäätös kehotti äänestäjiä paneutumaan seurakuntavaalien listoihin ja ehdokkaiden taustoihin, jotta osattaisiin äänestää enemmän järjen kuin tunteen pohjalta. ”Miksi siis vaieta asioista, jotka joka tapauksessa ovat olemassa?”, päätoimittaja päätti kolumninsa.

Kirjoituksen yllätyksenä koin, että Kalevan linja olisi muuttumassa. Ei ole kauankaan, kun tarjosin Kalevan yleisönosastoon uskontoon liittyvää kirjoitusta, joka torjuttiin.

Muutamia piirteitä pohjoissuomalaisesta poliittisesta historiasta. Ev.lut. -seurakunta ja herätysliikkeet ovat olleet rakentamassa aineellisesti ja henkisesti vaurasta Suomea. Pohjois-Suomessa on vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen positiivinen merkitys ollut suuri aina 1860-luvulta lähtien.

Autonomian ajan viimeisinä vuosikymmeninä talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustajavaaleissa pidettiin varsin hyvin yhtä, jotta saadaan maakunnista omat edustajat valtiopäiville. Venäläisen sortokauden alettua yhteinen näkemys valtiollisissa asioissa vahvistui. Maakunnat kokosivat väkensä yhteen.

Suurlakkovuosi 1905 toi jälkiseurauksena eduskuntauudistuksen 1906. Ensimmäiset eduskuntavaalit pidettiin 1907 ja silloin luotiin perusta pohjoissuomalaiselle äänestyskäyttäytymiselle. Vastakkain olivat sosialismi (vasemmisto) ja markkinatalous (porvarit).

Vuonna 1906 perustettiin kaksi merkittävää uskonnollis-poliittista liikettä, maalaisliitto ja Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys (SRK). SRK teki 1906 selkeän poliittis-uskonnollisen ratkaisun: se kielsi uskovan ihmisen äänestämästä sosialistipuoluetta, joka kieltää Jumalan ja ajaa sielunvihollisen asiaa. Siitä lähtien SRK:n kannattamat puolueet ovat olleet Vanhasuomalainen puolue/Kokoomus ja Maalaisliitto.

SRK otti myönteisen kannan isänmaan puolustusasiaan kannattamalla suojeluskuntia ja lottajärjestöä auttaen esimerkillisesti sotaponnistuksissa kaikissa itsenäisyyssodissamme. SRK:n sosialismin ja kommunismin vastainen kanta on ilmaistu vuosittain vuosikokouksissa ja puhujain kokouksissa.

Johtopäätökseni on, ettei isänmaamme olisi menestynyt puolustussodissamme näin hyvin, elleivät herätysliikkeet olisi niin tarmokkaasti osallistunneet rukouksin ja töin maamme suojelemiseen.

Suhtautuminen kommunistiseen Neuvostoliittoon sai aikaan muutoksen maalaisliiton asenteisiin. Puolueessa alettiin uskoa NL:n voittoon suurvaltakilvassa. Tämän uskon jälkisatoa korjaamme nyt poliittisesti, uskonnollisesti ja moraalisesti. Medialla on tässä varsin keskeinen osa. Suomea ollaan liittämässä äänettömien maiden joukkoon. Oikeudet rajoittuvat maksajan osaan. Islam saa olla valtion ja kirkon erityissuojeluksessa Suomessa.