Muutamia faktoja maahanmuutosta
Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitusohjelman eräänä sisältönä on selvittää maahanmuuton kustannuksia. Tämän tehtävän hoito ei ainakaan julkisuuteen ole auennut eikä kustannuksista oppositiokaan eduskunnan kyselytunneilla tivaile.
Onko tietoa? Löysin sosiaali- ja terveysministeriön (STM) sivuilta Jere Päivisen selvityksen maahanmuuton taloudellisten vaikutusten kokonaisuudesta. (STM 18.12.2017). Käyn muutamia asioita siitä läpi.
Maahanmuuttajien työllistyminen. Kymmenen vuoden Suomessa asumisen jälkeen 18–64 -vuotiaista ovat parhaiten työllistyneet Virosta ja Länsi-Euroopasta tulleet, 65 % -sesti. Afrikasta ja Lähi-idästä tulleiden työllistyminen 10 vuoden jälkeen keskimäärin on noin 40 %.
Kaikista perustoimeentulotuen saajista ulkomaankansalaisten osuus on korkea. Kesäkuussa 2017 noin 46 000 Suomessa asunutta ulkomaan kansalaista asui sellaisessa kotitaloudessa, joka sai toimeentulotukea. Ei-työperäisten maahanmuuttajien työttömyyteen liittyvien sosiaalietuuksien käyttö on suhteessa korkeampaa kuin työperäisten maahanmuuttajien etuuksien käyttö.
Maahanmuutto kuluttaa raskaimmin työ-, sisä-, opetus- ja sosiaalialan määrärarahoja
Vuosina 2013–2015 sisäministeriön määrärahoista 78–90 milj. euroa kohdistui suoraan maahanmuuttoon. Vuonna 2016 sisäministeriön määrärahoista meni maahanmuuttoon 718 milj. euroa. Vuonna 2017 vastaava luku oli 364 milj. euroa ja vuonna 2018 on arvioitu tarvittavan 249 milj. euroa. Näihin kuluihin ei ole sisällytetty Rajavartiolaitoksen toimintakuluja eikä poliisin toimintamenoja muutoin kuin maastapoistamisiin liittyviä menoja.
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) toimialaan kuuluvien maahanmuuttajien kotouttamiseen ja työllistämiseen ja niistä kunnille maksettaviin korvauksiin käytettiin vuosina 2013–2015 keskimäärin 141–151 milj. euroa vuodessa. Vuonna 2016 TEM:n pääluokasta maahanmuuttoon kohdistui 223 milj. euroa, vuonna 2017 noin 331 milj. euroa ja vuodelle 2018 vastaava luku on 321 milj. euroa. TE-toimistojen ja ELY-keskusten maahanmuuttomenot eivät sisälly
näihin lukuihin.
Opetus- ja kulttuuriministeriön vastuulle kuuluvaan maahanmuuttajien koulutus- ja varhaiskasvatuksen kuluihin meni vuonna 2014 noin 68 milj. euroa. Vuoden 2015 kuluja ei kerrota, mutta menojen tunnustetaan nousseen. Vuonna 2016 menot olivat 109 milj. euroa, vuonna 2017 noin 170 milj. euroa ja vuonna 2018 arvioidaan menoiksi 142 milj. euroa.
Tutkimuksessa todetaan, että valtion budjettilukujen perusteella voidaan tehdä kaksi havaintoa. Ensiksi, määrärahat eivät kohditu vain turvapaikan saaneisiin ja sitä hakeneisiin vaan laajemmin kaikkiin maahan muuttajiin. Koulutusmenojen piirissä on myös työperäisten maahanmuuttajien puolisoita ja perheen jäseniä. Toiseksi, maahanmuuttajat tuovat myös verotuloja.
Tutkimuksessa selvitettiin myös maahanmuuton pitkäaikaisvaikutuksia vuoden 2011 tilanteen mukaan. Mitattiin tulonsiirot tulijan syntyperämaan mukaan 20–62 -vuotiaiden osalta. Keskimäärin tulonsiirrot (tulonsiirrot, eläkkeet, perhe-etuudet ym.) vuonna 2011 olivat maittain euroa/henkilö seuraavat: Somalia 9800, Irak 8700, Ent. Jugoslavia 6000, Ruotsi 4800, Ent. Neuvostoliitto 4600, Turkki 4000, Thaimaa 3900, Viro 3000, Saksa 2800 ja Kiina 1800. Kaikki ulkomaat keskimäärin 4300 euroa/henkilö. Suomen keskiarvo oli 4600 euroa/henkilö/vuosi 2011.
Maahanmuutto nettotappiolla 10–15 vuotta tulijan tulosta
Maahanmuuttajien (20–64 -vuotiaat) maksamat välittömät verot ja veronluonteiset maksut vuonna 2011 olivat maahanmuuttajien syntymävaltion mukaan seuraavat: Ent. Neuvostoliitto 198 milj. euroa, Ruotsi 178, Viro 120, Saksa 35, Kiina 20, Somalia 10, Irak 9, Thaimaa 5 milj. euroa.
Maahanmuuttajien nettovaikutus Suomen julkiseen talouteen vuonna 2011 oli sellainen, että vain saksalaisten nettovaikutus oli positiivinen, noin 2300 euroa/asukas. Suurin negatiivinen nettovaikutus oli Somaliassa syntyneillä, – 13 850 euroa. Toiseksi tuli Irak noin – 13 000 euron nettotappiolla asukasta kohden. Suomen koko 20–64 -vuotiaan väestön nettovaikutus oli + 80 euroa/henkilö.
Tutkija Jere Päivinen toteaa yhteenvetona, että turvapaikan saaneiden henkilöiden taloudelliset ”nettovaikutukset muuttuvat mahdollisesti positiivisiksi noin 10–15 maassaolokauden jälkeen”. Onnistuneilla kotouttamistoimilla on selvästi positiivinen vaikutus maahanmuuttajien työllisyyteen ja tukitarpeeseen.
Tutkimukseen jätetyistä kommenteista huomioitakoon Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulun ja Wattin tutkijan Matti Sarvimäen seuraava kiteytys: Maahan-muuton vaikutus politiikkaan riippuu poliitikkojen ja kansalaisten käsityksestä maahanmuuton taloudellisesta merkityksestä. Näin ollen on ensiarvoisen tärkeätä, että maahanmuuttoa koskeva keskustelu perustuu tosiasioiden tuntemukseen ja tunnustamiseen sekä realistiseen käsitykseen siitä millaisia epävarmuuksia erilaisiin arvoihin liittyy. STM:n selvitys auttaa osaltaan tämän tavoitteen saavuttamisessa.
Omana kommenttinani tämän kirjoittajana sanon, että maahanmuuttoon liittyvien taloudellisten tosiasioiden tunnustaminen on niin hallitukselle kuin oppositiollekin ylivoimaisen vaikeata. Tämä salailu jäytää koko yhteiskuntaa niin Suomessa kuin koko Euroopassakin. Varovaisesti laskien maahanmuutto nielee Suomen valtion budjettivaroja miljardin vuodessa. Jotta raamia ei rikota, rahat revitään suomalaisilta. Jotta totuus ei pääsisi nouseman julkisuuteen, arvostelijain suut tukitaan valtamediassa, ja kun tyytymättömyys on purkautunut sosiaaliseen mediaan, on aloitettu vainot siellä. Turvallisuuspalvelujen, sairauden ja terveydenhoidon, vanhusten hoidon, koulutuksen ja kulttuurin, rajavartiolaitoksen ja poliisin palveluiden, koulutus- ja tutkimusrahojen säästöt ovat valuneet muukalaisten palvelemiseen. Ellei korjausta tule, tämä jatkuu ainakin 10–15 vuotta, eikä lopu koskaan niin kauan kun uutta väkeä tulee.
Kun eduskunnan kyselytunneillakaan ei puhuta taloudellisista pääongelmista, seurauksena on voimavaroja kuluttava ja yhteiskuntasopua jäytävä rähinä
koko yhteiskunnassa.