Ostoskorin sisältö0  tuotetta - Yhteensä 0.00 €


10.7.2014

Kuusamon veronmaksajat kiinteistösijoittajien juoksutettavina

Kuusamon paikallislehdistä on saatu lukea kaupunginvaltuuston puheenjohtajan, entisen kansanedustajan Pauli Saapungin (kesk) itselleen suuntama ylistys Kuusamon kaupunkikeskustan ongelmavyyhden ratkaisemisesta. Ratkaisu on, että kaupunki ostaa Kantoloiden ja Kortesalmen suvuilta liiketontit 780.000 eurolla ja kaupunki rakentaa siihen 500 autopaikkaa käsittävän pysäköintitalon. Paikoista 250 tulee Postin liiketotontille tulevan liiketalon käyttöön. Ketkä talon toista puoliskoa käyttävät, ei kertomuksesta ilmene. Sanomatta myös jää, mitä veronmaksajat tästä usean miljoonan euron investoinnista hyötyvät.

Antaisiko kaupunkikeskuksen rakentamisen historia valaisua asiaan? Yritetään.

Kuusamon Kirkonkylän liikekeskuksen murskaaminen alkoi Ruka -boomilla 1980-luvun lopulta lähtien. Tapahtumien huippu oli Tulihta-juttu 1990-luvulla. Tuskin tästä oli selvitty, kun alkoi Torangin raju kaavoitus, kahden marketin rakentaminen ja liiketoiminnan houkuttelu/pakotus Kirkonkylästä Torankiin. Julkista kritiikkiä ei sallittu. Liikeväki ja yleisö ihmettelivät, mikä hönkä on vahvistaa myös kunnan palveluja Torangissa ja hävittää niitä Kirkonkylässä. Tämä meni naurettavuuksin asti: Kirkonkylässä 1950-luvulta lähtien ollut matkailupavelupiste poistettiin. 

Kunta oli aktiivinen toimija myös liikennepolitiikassa: Ouluntien-Kitkantien liikenne piti kuristaa, vaikka liikeväki halusi sitä avartaa. Valtio, joka olisi pääväylän uudistamisen maksanut, vetäytyi, niin sanottiin. Ydinkeskusta alkoi kuihtua. Kuihtumista vauhditettiin ydinkeskustan rakennuskiellolla. 

Jälkikäteen arvioiden kaikki tämä alasajo oli tavoitteellista. Miksi? Tähän saatiin vahvistus Koillissanomien uutisesta 2.1.2007. Otsikon ”Citymarketin, Rautian ja Sokos-keskuksen kiinteistöt tanskalaisomistukseen” alla KS kertoi mm. seuraavaa:

”Tanskalainen kiinteistösijoitusyhtiö EjendomsInvest on ostanut kuusamolaisen SL Invest Oy:n yli 35 miljoonan euron  velattomaan hintaan.

SL Invest on osa Saaruanlaakso Oy:tä, joka pilkottiin viime syksynä neljään osaan. Näistä osista SL Invest siirtyi hallinnoimaan suuria kauppakiinteistöjä, joissa ovat vuokralaisina muun muassa Citymarket, Rautia ja Sokos-tavaratalo.

SL Investin ostolla tanskalaisomistukseen siirtyi myös Keminmaan Citymarketin kiinteistö. Kaikkia Saaruanlaakso Oy:n Kuusamon keskustassa omistamia kauppakiinteistöjä ei siirretty viime syksynä SL Investille. Muun muassa Kitkantie 1:n kiinteistö, jossa toimii Värisilmä, jäi SL Kehityksen omistamana joulun alla tehdyn suuren kaupan ulkopuolelle.”

Uutiseen liitetyn kuvan teksti kuului seuraavasti: ”Muun muassa Kuusamon Sokos-keskuksen omistava Saaruanlaakso Oy jaettiin viime syyskuussa neljäksi osakeyhtiöksi, jotka olivat SL Invest, SL Urakointi, SL Kehitys ja SL Golf. Saaruanlaakson suurimmat omistajat olivat kuusamolainen Unto Turunen ja Muumimaailma Oy:n toimitusjohtaja Pekka Jokisuu.” Näin siis Koillissanomat 2.1.2007.

Kiinteistösijoittajien tavoitteena on voiton maksimointi ja se on hyväksyttävää, mutta kunnan tulee olla tasapuolinen eri kaupungiosien yrittäjien kohtelussa. Historiallisen kauppakeskuksen yritykset kunnan toiminnan vuoksi hävisivät ja Ruka ja Toranki voittivat.  

Tiesivätkö kunnan/kaupunginvaltuuston jäsenet näistä taustoista, on olennainen kysymys. Kysyin tuolloin usealta valtuutetulta, miksi näin mittavaan kauppapalvelujen siirtoon ryhdytään, vastaus oli: kumpaankin markettiin syntyy 25 uutta työpaikkaa, ei tästä voi kieltäytyä. Jokainen Kuusamon kauppavirtoja vähänkään tunteva tiesi, etteivät työpaikat lisäänny, ne vain vaihtavat paikkaa. Näin on käynyt.

Torangin suosimisen ydin on tämä. Mitä suurempi liikevaihto kiinteistövuokralaisilla on, sitä suurempi on kiinteistön myyjän saama kauppahinta. KS:n uutisen mukaan kauppasumma velattomana oli 35 milj. euroa.

Miksi kaupunki nyt on aktivoitunut toimimaan nyt jälleen ydinkeskustassa? Ymmärrän asian näin. Kaupan jälkeen tavallisesti myyjälle asetettava noin viiden vuoden mittainen ostajan edun vastainen toimintakielto on kulunut ja myyjät bulvaaneineen ovat vapaat uuteen toimintaan uudessa (vanhassa) kohteessa, ydinkeskustassa. Jälleen laitetaan yrittäjät ja veronmaksajat kartuttamaan kiinteistösijoittajien omaisuusmassan arvoa. Näin asian ymmärrän. Pyydän osoittamaan, jos olen väärässä. 

Kun Kuusamon kaupunkia johtavat nyt rehellisiksi tunnetut miehet, entiset kansanedustajat, valtuuston puheenjohtajana Pauli Saapunki (kesk) ja kaupunginhallituksen puheenjohtajana Tuomo Hänninen (kesk), pyytäisin teiltä kunnioittavasti avointa vastausta ydinkeskustan nykyiseen tilanteeseen, liikenneväylän rakentamiseen, kaavatilanteeseen, veronmaksajien ja paikallisten yrittäjäjien sekä mahdollista valtion ja EU:n osuuteen siinä. 

Tuntuu todella pahalta, että Kuusamon pitkäaikaisten ja paikkakuntaa monipuolisesti kehittäneiden kauppiassukujen Kantolan ja Kortesalmen omaisuutta käytettäisiin ala-arvoisella kauppahinnalla ala-arvoiseen tarkoitukseen: paikoitustilaksi ja kunnan suosiman juuriltaan ulkopaikkakuntalaisen rahan paisuttamiseen. 

Kuusamolaiset yrittäjät ja veronmaksajat ansaitsevat paremman kohtelun. Kuusamon historiallisen ydinkeskustan kehittäminen ansaitsee laajan yleisen julkisen keskustelun. Kyse on sentään koko Koillis-Suomen kaupallisen ja sivistyksellisen kaupunkikeskuksen imagon luomisesta ja rakentamisesta.