Ostoskorin sisältö0  tuotetta - Yhteensä 0.00 €


31.1.2014

Kuusamon vuosien 1918-1939 historia valmistunut

Matti Kyllösen kirjoittaman Kuusamon historian (1850-1939) kolmas osa “Verellä lunastettu maa. Kuusamo 1918-1939” on ilmestynyt. Kirja käsittelee Kuusamon kehityslinjat itärajan sulkeutumisesta 1918 talvisodan syttymiseen 1939. Kirjoittajan käyttämä runsas ennen julkaisematon arkistoaineisto ja sanomalehdistö sekä laaja kirjallisuus antavat hyvän perustan tutkimukselle.

Kirjassa käsitellään vuoden 1918 sota Koillisrintamalla, rajan sulkeutumisesta aiheutuneet taloudelliset vaikeudet, vienankarjalaisten pako Kuusamoon, vuoden 1923 kato, isojaon vaiheet, Oulun-Kuusamon-Paanajärven rautatiehanke, elinkeinojen kehitys, kuten maa- ja karjatalouden nousu, maamiesseurat ja kyläosuuskassat, liippateollisuus, sahat, kauppa ja matkailu. Kuusamon seudun sivistysliiton ja Helsingin yliopiston aloittama “Kuusamon kesäyliopisto“ ym. monipuolinen yhdistystoiminta ja urheilu saavat laajan huomion.

Lyhyesti sanoen: Kuusamolainen yrittäjyys ja luovuus näyttää voimansa kaikilla aloilla ja kukoistava Koillis-Pohjanmaan keskus Kuusamo syntyy.

Edellisten osien tapaan Kyllönen tutkii elinkeino- ja väestökehitystä sekä taloudellisia ja poliittisia valtarakenteita. Kiinnostavaksi nousevat Kuusamon kunnan ja Kuusamon Osuuskaupan väliset suhteet ja niistä noussut kansanliike vuonna 1932. Mielenkiintoisena tulee esiin 1929-1934 pula-aika ja siitä seurannut poliittinen liikehdintä Lapuan liikkeen ja kommunismin torjunnan alueella. Ketkä osallistuivat kommunistien muilutuksiin? Mikä oli maalaisliiton, kokoomuksen, Lapuan liikkeen ja suojeluskunnan osuus tapahtumissa? Mikä oli vanhoillislestadiolaisuuden kanta ajan kysymyksiin? Näitä tarkastellaan mm. SRK:n päätösten ja suviseurojen saarnojen valossa.

Kauden 1918-1939 suuri kehityslinja liittyy isojakoon ja pienviljelijäin aseman turvaamiseen siinä. Kansanedustajien Juho Vaaralan (kok) ja Kaarlo Hännisen (ml) työn vaiheet selvitetään tarkoin, samoin heidän uupumaton työnsä Oulun-Kuusamon-Paanajärven radan rakentamiseksi. Miksi hanke kaatui ja miksi rata lähti tulemaan Kainuusta? Näihinkin kysymyksiin tutkimus antaa vastaukset.

Matti Kyllönen on nostanut julkisuuteen asioita, joista nykyinen Kuusamo voi olla ylpeä. Joistakin asioista saatetaan nykyisinä ahtaina aikoina jopa jotain oppia.

Oulussa asuva kuusamolaissyntyinen Matti Kyllönen (s. 1940) on filosofian tohtori, historiantutkija, historianopettaja ja sanomalehtimies emeritus vuodesta 2005. Hän väitteli 1995 Pohjois-Suomen varhaissosialismista ja on päätyönään vuosina 2005-2013 kirjoittanut Kuusamon paikallishistoriaa kaskenpolton lopettamisesta 1850 talvisotaan 1939. Sarjan I osa Luonto, leipä ja valta (1850-1900) ilmestyi 2008, II osa Vanhoillislestadiolaisia, vanhasuomalaisia ja maalaisliittolaisia (1901-1917) ilmestyi 2010.

31.1.2014 ilmestyneessä kovakantisessa A4 -kokoa olevassa kirjassa on 540 sivua, 28 valokuvaa ja Oulun-Kuusamon-Paanajärven alueen kartta vuodelta 1937. Kirjan on kustantanut Itä-Karjalan Kustannus Oy Oulusta ja painanut Edita Prima Oy Helsingistä. Kirjan hinta on 45 euroa.