Luonto, leipä ja valta

Ruotsin kuninkaan Kaarle XI:n lähettämät kaskimiehet valloittivat Koillis-Suomen erämaita Ruotsin kruunulle 1670-luvulta 1800-luvun puoliväliin, jolloin valta
kunnan raja merkittiin Paanajärven itäpäähän.

Nyt kaskenpoltto kiellettiin ja kuusamolaisten oli pureuduttava pelto- ja niittytalouteen. 1850- ja 1860-lukujen katovuodet romahduttivat kaskitalouden: 
tuli vakava viljapula. Viljaa, jauhoja ja rahaa näiden ostoon oli hankittava
monenlaisin keinoin ja kaukaa.

Työn perässä mentiin Vienaan, Kuollaan ja Jäämeren rannalle. Kuusamolaisia 
jäi noihin “kolonioihin” pysyvästi asumaan ja toimimaan kaupan välittäjinä 
Kuusamon ja “siirtokuntien” kesken.

Voita, jääsiikaa, lihaa, talia, taljoja, lintuja, eläviä poroja, hevosia ja lehmiä 
myytiin ja vietiin Norjaan, Vienaan, Ouluun ja aina Pietariin asti. 1880-
luvulla löi meijeritalous läpi Kuusamossa, pellot ja niityt laajenivat, ja kun isojakoasetus annettiin 1898 kuusamolaiset pääsivät myymään metsää.

Hinta 20 eur