Ylioppilaskunnan Laulajat kansamme tiennäyttäjänä

Vappuaamuna TV 1:ssä esitetty Ylioppilaskunnan Laulajien 99. Vappukonsertti Helsingin Tähtitorninmäeltä oli jälleen mieluisa kulttuurikokemus. Kuoro kuvasi Suomen kulttuurielämää aina Kalevalan mahtihenkilöiden ajoista alkaen kohti nykypäivää. Juhla päättyi komeasti Finlandia-hymniin. Laulujen välillä saatiin kuulla ylioppilaiden puheita, joissa vahvana juonteena oli usko Suomeen ja yhteiseen menestykseemme sekä valtion huolehtimiseen uusien sukupolvien kasvatuksesta ja maksuttomasta akateemisesta koulutuksesta.

Huomiotani nostattivat erityisesti kappaleet Monrepos ja Pohjois-Karjala. Olin näkevinäni niissä talous- ja kulttuuripoliittisen kannanoton, josta haluan sanoa muutaman sanan.

Monrepos (ransk.=leponi) on 1700-luvulta periytyvä kartano ja puisto Viipurissa. Aluetta kehitettiin myös Suomen autonomian ja itsenäisyyden aikana. Kävijöitä oli kesällä 1926 10 000 ja 1930-luvun lopulla jo 15 000. Puistoa on kunnostettu 1970-luvulla ja restauroitu 2017. Maailmanpankki on lainoittanut hanketta. Kartanossa oli noin sata vuotta sitten yli 9000 niteen kirjasto, josta Helsingin yliopistolle lahjoitettiin 8000 nidettä v. 1916.

Monreposi´n puistoon pystytettiin Väinämöisen patsas jo 1831. Teos koki ilkivaltaa. Myöhemmin pystytettiin Johannes Takasen veistämä Väinämöisen laulu. Teos hävisi talvisodan aikana. Myöhemmin siitä on tehty kopio. Väinämöisen laulu soi komeasti tässä Vappukonsertissa.

Monrepos nousi sotien jälkeen kuuluisuuteen, kun Monrepos´ista tehtiin iskelmälaulu. Sen sanoitti Aili Runne, sävelsi Erkki Lindström ja levytti iskelmälaulaja Annikki Tähti. Vuonna 1955 Tähden laulu saavutti kultalevyn menekin. Sanoituksessa muisteltiin Monrepos`n kauniita kaarisiltoja ja ihanimpia kuudanöitä lehmuspuistoissa. Laulu nostatti suomalaisissa Karjalan kaipuun. Onko aika herättää se uudelleen?

Toinen huomiotani nostattava kappale oli Pohjois-Karjalasta kertova laulu. Koin sen jatkoksi Monrepos`iin. Monrepos´sin ja Ydin-Karjalan olemme jo menettäneet. Menetämmekö myös Pohjois-Karjalan ja muut itäisen rajaseudun maakunnat Itä-Lappi, Koillismaa, Kainuu, Pohjois-Karjala ja Etelä-Karjala?

Olemmehan ulkoistaneet jo syntyvyydenkin ja tuoneet liittolaisarmeijat meille korvaamaan pitkässä juoksussa oman armeijamme? Tätäkö ylioppilaslaulajat mielestäni kysyivät?

Nämä mainitut rajamaakunnat ovat perustamassa jonkun yhteiselimen valvomaan maakuntiensa etuja Suomen ja EU:n sekä Naton elimissä. Väki vähenee erittäin vaarallisella vauhdilla noista maakunnista. Huolestuttavaa on se, että väki imetään vähiin myös kasvukeskuksien laitamilta. Kuolema kulkee nopeutuvalla vauhdilla.

Uskon, että Ylioppilaskunnan Laulajat viestittivät juuri tästä. Viesti on, että kootkaa voimat yli kaikkien erottavien tekijäin ja ryhtykää toimiin, näyttäkää tietä, me nuoret seuraamme teitä.

Katson, että meillä on hyvä nuoriso, parempi kuin koskaan. Sanon näin siksi, että nuorisomme ja kaikki työikäisemme ovat saaneet paremman koulutuksen kuin yksikään sukupolvi ennen meitä. He rakastavat isänmaataan ja kansaansa, he ovat kasvaneet ulkomaalaistaustaisten kanssa samoissa kouluissa ja ovat valmiit hyväksymään kanssaihmisinään kasvaneet. Suomen on annettava näille kaikille mahdollisuus ja arvokas elämä.

Ymmärrän nuorisomme tahdon olevan, että annetaan heille täällä maassamme jo oleville mahdollisuus kasvaa ja juurtua tänne, mutta pidetään vaari siitä, ettemme kansana jää vieraiden jalkoihin.