Tasavallan presidentillä hyvä puhe
Presidentti loi uskoa itseemme, kykyihimme ja tahtoomme vahvistaa yhteisöllisyyttämme sen eri tasoilla. Kaikki tämä oli hyvää ja kannustavaa puhetta. Sitä tarvitaan jotta voidaan tavoitella sitä hyvää, mitä presidentin mielestä alkavana vuonna tavoitellaan.
Tavoitteeksi presidentti nosti kolme asiaa - "pointtia". Ne ovat rauhan tavoittelu, kasvun aikaansaaminen ja välittäminen.
Presidentti painotti rauhan saamista Ukrainaan ja yleisesti maailmaan. Tämä sopii Suomen pitkäaikaisen ulkopolitiikan linjaan.
Presidentti teki selväksi, että Suomen asema EU:n ja Naton kehyksessä on selkeä.
Suomen tehtävä ja vaikutusvalta tässä asemassa on maamme kokoa suurempi. Presidentti perustellusti puolusti aktiivista ulkopolitiikkaansa, joka on saanut kansan vankan enemmistön kannatuksen.
Toisena pointtina oli kasvu, taloudellinen ja kaikenlainen, henkinenkin kasvu. Ymmärtäisin tämän niin, että ilman taloudellista kasvua ei valtiomme kestä.
Olisin toivonut, että presidenttimme olisi tässä kohden vedonnut voimakkaammin sekä taloudelliseen että poliittiseen eliittiin, jotta siihen kuuluvat toimisivat nykyistä vastuullisemmin ja aktiivisemmin valtakunnan ja kansan kokonaisedun hyväksi.
Tämä tarkoittaa, että eduskuntatyö hallitus- ja oppositiopuolueiden kesken olisi rakentavampaa kuin se nykyään on ollut.
Myös EK:lta ja yleensäkin rahavallalta toivoisi rohkeampaa sijoitustoimintaa ja riskienkin ottoa. Osinkopainotteiden yritystoiminta näivettää yrityselämän ja koko yhteiskunnan.
On muistettava ja muistutettava, että veronmaksajat rahoittavat työvoiman koulutuksen ihan ilmaiseksi. Työnantajilla on vankka velvollisuus huolehtia työvoimaan sijoitettujen varojen hyödyntämisestä.
Kansalaisten velvollisuus on tehdä työtä, mennä naimisiin ja synnyttää lapsia. Ei kansalaisvapauksiin kuulu hyödyntää vastuuttomasti yhteiskunnan varoja itsekkäästi vain omaksi hyväksi. Yksilön velvollisuus ulottuu koko yhteiskunnan edun huomioon ottamiseen elämässään.
Sillä jos tämä kokonaisuus ei toimi, ei kansakunnalla ole tulevaisuutta. Tämä uhka on nyt heitetty suomalaisten silmille. Tämä itse aiheutettu ongelma on hoidettava, ei se itsestään poistu!
Presidentti A. Stubbin kolmas pointti liittyy kiinteästi edellisiin kahteen. Jos ei ole rauhaa ja jos ei ole kasvua, ei kansakunta kestä. Kolmas pointti nivoo kaksi edellistä kolmanteen: välittämiseen. Välittämiseen toisistamme, yhteiskunnasta ja maailmasta.
On hyvä että Suomen valtio ja Suomen kansalaiset ovat vankasti tukeneet Ukrainan sotaponnistuksia. Presidentti lupasi tämän jatkuvan tänäkin vuonna. Tämä on kansamme mieleen.
Mieluisaa oli kuulla presidentin selkeä ilmoitus, ettei Suomi ole kaikessa samaa mieltä USA:n kanssa. Suomi on mielestäni hoitanut suhteet USA:han reaalipolitiikan tasolla. Kauppaa käydään ja turvallisuutta vahvistetaan historiallisesti vankalla Suomi-Pohjoismaat-Britannia-USA -linjalla. Tähän on kytketty tiivis yhteys Baltian, Puolan, Saksan ja monien muihin Naton ja EU:n maihin. Henkisesti vahvaa Eurooppaa ei terrorismiin suistunut Venäjä voi voittaa!
Kiitos ansiokkaasta puheesta, Herra Tasavallan Presidentti. Vankasti sitouduitte siihen evankelisluterilaiseen valtio-kirkko -suhteeseen, että ylin valtionjohto toivottaa kansalaisilleen Jumalan siunausta. Siihen sisältyy ajatus, että kuninkuus on Jumalasta.
Nykyaikaisessa demokratiassakin tätä näkemystä on puolustettava, sillä juuri kansanvallassa, ei yksin kansalaisten, vaan myös hallitsijan ja kaikkien valtioelinten ja virkakunnan on noudatettava roomalaiseen oikeuteen perustuvia lakejamme ja hyviä tapoja.
Venäjä on nyt tämän maailmanjärjestyksen vaarallisin vihollinen ja USA:n nykyinen presidentti on pahasti suistumassa tienoheen.
Siksi juuri Suomen kaltaisten pienten demokratioiden velvollisuus on pysyä lain kirjaimessa ja puolustaa demokratiaa sekä muistuttaa suurvaltoja niiden velvollisuuksista ihmiskuntaa ja luontoa kohtaan.